Kovakuntoinen kestää pakkasta muita paremmin – myös asenne vaikuttaa

Viime päivinä paukkuneet pakkaset ovat saaneet monen hampaat kalisemaan. Osaa hyytävä sää ei puolestaan tunnu juuri hetkauttavan. Ihmiset kestävät kylmyyttä hyvin yksilöllisesti, vahvistaa tutkimusprofessori Hannu Rintamäki Työterveyslaitokselta.

terveys
Pyöräilijä talvisella kadulla
Juho Pokela / Yle

Pakkaset hiipivät Suomeen vuodenvaihteessa. Leudon sään jälkeen pikkupakkasetkin tuntuivat hyytäviltä.

– Se johtuu nopeasta lämpötilan muutoksesta. Me tarvitsemme 7–10 vuorokautta sopeutuaksemme fysiologisesti kylmään, toteaa muun muassa lämpöfysiologiaan erikoistunut tutkimusprofessori Hannu Rintamäki Työterveyslaitokselta.

Ihmiset reagoivat talveen ja sietävät kiristyviä pakkasia hyvin yksilöllisesti. Hannu Rintamäen mukaan taustalla on monia syitä: esimerkiksi ruumiinrakenne, ikä ja terveydentila. Yksi keskeinen syy liittyy hyvään fyysiseen kuntoon. Liikkuvalla ihmisellä on hyvä hapenottokyky, jolloin lämpöä on helpompi tuottaa liikkumalla.

– Hyväkuntoinen pystyy tuottamaan paremmin ja enemmän lämpöä. Todennäköisesti myös ääreisverenkierto on parempi, Rintamäki sanoo.

Jos olettaa kokevansa kovin epämieluisia asioita kylmässä, niitä todennäköisesti kokeekin.

Hannu Rintamäki, Työterveyslaitos

Kylmän kestämiseen liittyy myös psykologiaa

Kylmyyden sietämiseen vaikuttavat myös päänsisäiset asiat, kuten esimerkiksi suhtautuminen ja asenteet.

– Ihminen saa suunnilleen sitä mitä tilaa. Jos olettaa kokevansa kovin epämieluisia asioita kylmässä, niitä todennäköisesti kokeekin. Tämä on näkynyt esimerkiksi sotilaspuolella tekemissämme tutkimuksissa, Rintamäki sanoo.

Myös tottumisella on suuri merkitys kylmään sopeutumiseen ja suhtautumiseen.

– Esimerkiksi avantouimarit tietävät, että alussa kylmään veteen on vaikea mennä. Jo muutaman kerran jälkeen kokemus helpottuu aika lailla, Rintamäki sanoo.