Harva osaa tai viitsii laskea lämmityskulujaan – vertailimme lämpimän ja kylmän vuoden eroja

Sähkölämmitystalossa lämmityskulujen ero voi olla kylmän ja lämpimän vuoden välillä jopa 1 500 euroa. Kuluja kannattaa vähentää puulämmityksellä, mutta ei yliampuvasti.

Kotimaa
Nainen laittaa puita takkaan.
Yle

Varsinkin suoran sähkölämmityksen talossa asuvat ovat nyt sitä mieltä, että vähempikin pakkanen riittäisi. Lämmityskustannukset kasvavat tuntuvasti, kun mittarinlukema laskee nollan tienoilta 20 miinusasteeseen.

Yle Turku pyysi naantalilaista Urpo Lehtimäkeä laskemaan, kuinka suuria lämmityskulujen erot voivatkaan olla keskimääräisen talven sekä lämpimän ja kylmän talven välillä. Lehtimäki on lämmityslaskujaan seuraava rivitaloasuja, mutta myös työkseen erilaisia lämmitysjärjestelmiä suunnitteleva ja energiatodistuksia laskeva energiakonsultti.

Vertailuvuosiksi valikoituivat kylmä vuosi 2010 ja lämmin vuosi 2015. Vertailuluvut Urpo Lehtimäki laski nelihenkisen perheen 150-neliöisestä omakotitalosta, joka on valmistunut vuonna 2000.

Öljylämmitys Sähkölämmitys Kaukolämpö

keskivertovuosi 2 250 3 400 2 200

lämmin vuosi 1 700 2 600 1 700

kylmä vuosi 2 700 4 100 2 650

Sähkölämmitystalossa lämmityskulujen ero voi siis olla kylmän ja lämpimän vuoden välillä jopa 1 500 euroa.

Sähkönkulutusta kannattaa laskea ja tarkkailla

Energiakonsultti Urpo Lehtimäki arvelee, että omakotiasujat eivät ole kovinkaan hyvin perillä lämmityslaskujensa vaihtelusta.

– Viime vuosina on saatu nauttia leudoista talvista. Samaan aikaan sähkömittareissa on siirrytty reaaliaikaiseen mittaukseen. Ehkä leudot vuodet ovat antaneet aiheen ajatella, että eihän tämä lämmitys niin paljon maksakaan, Lehtimäki ounastelee.

Ehkä leudot vuodet ovat antaneet aiheen ajatella, että eihän tämä lämmitys niin paljon maksakaan.

Urpo Lehtimäki

Sähkölaskutkin ovat nykyään monimutkaisia. Varsinkin jos ostaa sähkön eri yhtiöltä kuin mistä tulee siirtolasku.

Sähkönkulutuksen laskeminen taitaakin olla enemmän keski-ikäisten miesten puuhaa. Nuorille perheille se voisi silti olla rahansäästömielessä enemmän tarpeeseen.

– Sitten on näitä varhaisia omaksujia, jotka asensivat lämpöpumput jo 2000-luvun alussa. He ovat tienanneet lämmityskulujen säästöillä laitteet moneen kertaan. Toivoisin todella, että nuoremmatkin kiinnostuisivat näistä asioista, sanoo Lehtimäki.

Lämpöpatteri
Arto Loukasmäki / Yle

Takassa ei kannata polttaa ylettömästi puuta

Moni pienentää sähkö- tai öljylaskuaan polttamalla puuta tulisijassa. Senkin voi tehdä väärin, tai ainakin tuhlaillen.

Pesällinen, puolitoista riittää – sitten pellit kiinni.

Urpo Lehtimäki

– Nykytakat ovat pääasiassa varaavia takkoja. Lämpö siirtyy niissä hitaasti sydämestä ulkopintaan. Pesällinen, puolitoista riittää – sitten pellit kiinni ja odotellaan lämmön tulemista huoneeseen. Menee puoli päivää ennen kuin lämpö alkaa kunnolla vaikuttaa.

– Jos kädellä koittaa takan kyljestä, kannattaako vielä laittaa pesällinen, voi käydä hullustikin. Voi tulla vaurioita, ehkä jopa tulipalovaara, varoittelee Urpo Lehtimäki.