Hedelmöityshoidoissa uusi harppaus – Syöpää sairastaneelle oma vauva pakastetulla munasarjakudoksella

Tampereen yliopistosairaalassa syntyy lähiaikoina Suomen ensimmäinen vauva, jonka raskaus on saatu aikaan pakastetulla munasarjakudoksella. Äidin munasarjojen toiminta oli loppunut syöpähoitojen takia.

terveys
Johtava hedelmöityshoitobiologi Marjut Otala työssään
Johtava hedelmöityshoitobiologi Marjut Otala käsittelee pakastettuja kudoksia.Juha Kokkala / Yle

Tampereen yliopistosairaalassa on otettu uusi harppaus hedelmöityshoidoissa. Kevättalvella on syntymässä Suomen ensimmäinen vauva, jonka raskaus on saatu aikaan pakastetulla munasarjakudoksella. Syöpähoitojen seurauksena äidin munasarjojen toiminta oli loppunut, mutta ennen hoitojen aloitusta häneltä pakastettiin munasarjakudosta, joka siirrettiin äitiin takaisin parantumisen jälkeen.

Osastonylilääkäri Helena Tinkasen mukaan laboratorioteknologiat ja mm. pakastusmenetelmät ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina.

– Tulokset ovat parantuneet, alkioiden laatu on hyvä ja alkiot myös säilyvät sulatuksesta entistä paremmin.

Johtava hedelmöityshoitobiologi Marjut Otala
Juha Kokkala / Yle

Pakastetun munasarjakudoksen käyttöä kokeiltiin maailmalla 2000-luvun alussa. Ensimmäinen julkaistu tapaus on vuodelta 2004, jolloin ennen syöpähoitoja pakastettu munasarjakudos saatiin onnistuneesti siirrettyä takaisin potilalle, jonka munasarjojen toiminta oli pysyvästi loppunut syöpähoitojen seurauksena, kertoo Helena Tinkanen.

Kolmelle potilaalle on nyt tehty takaisinsiirto ja yksi heistä on onnellisesti raskaana.

Helena Tinkanen

– Kun pahanlaatuinen tauti oli saatu hoidettua, tämä pakastettu kudos sulatettiin ja siirrettiin takaisin potilaaseen. Kudos alkoi toimia ja sen tuloksena sitten tuli raskaus ja synnytys. Tähän mennessä maailmalla on raportoitu 40-60 tällä menetelmällä syntynyttä lasta.

Taysissa ensimmäinen vauva tulossa

Tampereella lähdettiin mukaan munasarjakudosten pakastamiseen nopeasti, selvittää osastonylilääkäri Tinkanen. Taysin yksikkö on maan ainoa, jossa aikuisten munasarjakudoksia on pakastettu laajemmin.

TAYSin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan osastonylilääkäri Helena Tinkanen
TAYSin hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikan osastonylilääkäri Helena TinkanenJuha Kokkala / Yle

– Me olemme pakastaneet munasarjakudosta jo pitkään, mutta vasta pari vuotta sitten ensimmäiset potilaat halusivat, että sitä siirretään takaisinpäin. Kolmelle potilaalle on nyt tehty takaisinsiirto ja yksi heistä on onnellisesti raskaana. Raskaus etenee hyvin ja kevättalven aikana odotetaan synnytystä.

Tampereen lisäksi munasarjakudosta on laitettu pakkaseen Helsingin Lastenklinikalla. Tinkasen mukaan siellä on pakastettu pienten syöpätyttöjen munasarjakudosta, mutta sitä ei ole vielä siirretty takaisin. Nyt myös HUS on aloittamassa munasarjakudoksen pakastamista.

Joka kolmas tärppää

Pakastetun kudoksen sulattaminen ja siirtäminen takaisin syövästä parantuneeseen naiseen ei vielä takaa lonnistunutta raskautta, mutta lisää selvästi mahdollisuuksia, arvioi Helena Tinkanen.

– Se riippuu hyvin paljon siitä, millainen potilas on kyseessä. Naisella munasarjan toimintakapasiteetti laskee jyrkästi 35 ikävuoden jälkeen.

Pakastus-sulatus -prosessi ei sinänsä ole hankalin, arvioi Tinkanen.

Jos kudos tarttuu munasarjaan, kestää noin 4-6 kuukautta ennen kuin se lähtee toimimaan.

Helena Tinkanen

– Kaikkein tuhoisin on se vaihe, kun kudos siirretään takaisin joko jäljellä olevan pienen munasarjan sisälle tai munasarjan vierelle ja kun verisuonitus kehittyy. Siinä vaiheessa suuri osa tuhoutuu. Jos kudos tarttuu sinne, mihin se on siirretty takaisin, kestää noin 4-6 kuukautta ennen kuin se lähtee toimimaan.

Sen jälkeenkin raskauden onnistumiseen vaikuttaa moni asia, korostaa Helena Tiinkanen. Kuinka siirrännäinen on alkanut viihtyä ja kuinka pitkään siirretty kudos toimii? Lähtötilanteesta, naisen iästä, munasarjojen kapasiteetista ja jo ennen pakastamista saaduista hoidoista riippuu, minkä laatuisia sieltä syntyvät munasolut ovat.

– Maailmalla on sanottu, että keskimäärin 30 prosenttia näistä siirroista johtaa raskauteen, ja niin meillä on juuri käynyt.

Pakastettujen kudosten käyttö hedelmöityshoitona ei jatkossakaan ole hirveän yleistä, uskoo osastonylilääkäri Helena Tinkanen. Tarve ei koskaan ole hirveän suuri ja kohdistuu erityisryhmään.

Lapsettomuuspoliklinikan syväjääsäiliöitä
Taysin hedelmöityshoitojen avulla syntyy satoja vauvoja vuodessaJuha Kokkala / Yle

– Ehkä niitä jatkossa tulee muutamia vuodessa. Varmasti siirtoa haluavien määrä kasvaa, kun on tullut kokemusta. Potilaiden tietoisuus asiasta lisääntyy ja tämän esimerkkitapauksen valossa he näkevät, että se kannattaa tehdä.

Uusi hedelmöityslaboratorio

Taysin hormoni- ja lapsettomuusklinikka muutti torstaina uusiin tiloihin, joissa avautui myös uusi hedelmöityshoitolaboratorio. Tays vastaa kolmanneksesta koko Suomen julkisen terveydenhuollon hedelmällisyyshoidoista. Hedelmällisyyshoitoihin tullaan eri puolilta Suomea, valtaosa kuitenkin Taysin erityisvastuualueelta.

Vuoden 2014 aikana Taysissa tehdyistä hoidoista syntyi kaikkiaan 380 vauvaa. Suurin osa heistä sai alkunsa koeputkihedelmöityksellä tai pakastealkiohoidoilla, kertoo osastonylilääkäri Helena Tinkanen.

Keskimäärin 30 prosenttia munasarjakudoksen siirroista johtaa raskauteen

Helena Tinkanen

Lapsettomuushoitojen lisäksi hormoni- ja lapsettomuuspoliklinikka vastaa muun muassa erilaisten hormonihäiriöiden hoidosta sekä transsukupuolisten henkilöiden hormonihoidoista.

Yksi merkittävistä tehtävistä on myös nuorten syöpäpotilaiden hedelmällisyyden säilyttämiseen liittyvät toimenpiteet. Niihin liittyy muun muassa siemennesteen, munasolujen, alkioiden ja munasarjakudoksen pakastuksia. Uusia hoitoja kehitetään jatkuvasti.