1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Nämä pakkaset eivät vielä hävitä luonnon tuholaisia – myös moni vieraslaji kestää kylmää

Luken erikoistutkija Seppo Neuvonen tietää, että alle 30 asteen pakkaset eivät vielä hätyyttele Suomen luonnon tuholaishyönteisiä. Myös monien vieraslajien pakkaskestävyys on tämän hetken pakkaslukemia kovempi.

Kotimaan uutiset
YLE Keski-Suomi / Heli Kaski

Suomen ilmastoon kuuluu se, että pakkasia on ja niiden voimakkuus vaihtelee. Tammikuussa ja talvella eritoten.

– Jos ajatellaan -30 asteen ylittäviä pakkasia Etelä-Suomessa, niin niitä on ollut 2011-12 viimeksi ja sitä ennen 2007, sanoo erikoistutkija Seppo Neuvonen Luonnonvarakeskus Lukesta.

Neuvosen mukaan esimerkikisi monet suomalaiset puut tarvitsevat kylmän jakson, mutta ns. vanhan kansan väite siitä, että luonto yleisemmin tarvitsisi pakkasia, ei välttämättä pidä paikkaansa. Esimerkiksi luonnon tuholaishyönteisille tämänhetkiset 20-30 asteen pakkaset eivät vielä ole tarpeeksi kovia niin, että niistä päästäisiin eroon.

– Lämpötilarajat ovat yleensä lajikohtaisia ja paljon vaikuttaa se, onko lumisuojaa. Sääasemien mittaustulokset eivät kerro, mitä lämpötiloja hyönteiset kokevat, Seppo Neuvonen toteaa.

Neuvonen muistuttaa myös siitä, että maanpinnan muodoilla on vaikutusta lämpötiloihin. Esimerkiksi Pohjois-Suomessa niillä on merkitystä, kun kylmä ilma valuu alas ja ylärinteillä voi olla 10-15 astetta lämpimämpää kuin laaksoissa.

Vieraslajitkin kestävät pakkasta

Kovat yli 30 asteen pakkaset voivat kuitenkin vaikuttaa puiden tuholaisten selviytymiseen. Seppo Neuvonen mainitsee esimerkkeinä ruskomäntypistiäisen ja tunturimittarin.

– Ne talvehtivat munavaiheessa puiden latvuksissa ja altistuvat ilman lämpötiloille. Nämä kaksi lajia kestävät keskitalvella 36-37 astetta. Eteläisemmillä lajeilla kylmänkestävyys voi olla 30 asteen luokkaa. Niiden osalta talvien vaihtelu vaikuttaa levinneisyysrajan pohjoisrajan sijaintiin, Neuvonen toteaa.

Osa tuholaisista, kuten kirjanpainaja, talvehtii maaperässä, jolloin maassa olevalla lumipeitteellä saattaa olla vaikutusta selviämiseen.

– Normaalitalvena lumi suojaa huomattavasti. Nyt on Etelä-Suomessa lunta hyvin vähän, mutta silti lämpötilat maaperässä eivät mene kovin alhaisiksi, Neuvonen sanoo ja kertoo, miten tutkimuksissa on huomattu, että vaikka lämpötila olisi 30 astetta pakkasella ei lumettoman maan lämpötila viiden senttimetrinkään syvyydessä silti laskenut alle 18 asteen. Neuvosen mukaan kirjanpainaja kestää 20 tai jopa 25 asteen pakkasen.

Seppo Neuvosen mukaan Keski-Euroopasta on Suomeen leviämässä havumetsien tuholainen, havununna. Sen leviämiselle saattaa pakkasista tulla takapakkia muutamaksi vuodeksi. Vieraslajeista aasianrunkojäärä puolestaan kestää pakkaskokeiden perusteella ainakin osin koviakin pakkasia.

– Sille tehdyt pakkaskestävyyskokeet kertovat, että sillä on tietty alijäähtymispiste, mutta ainakin osa toukista selvisi hengissä, vaikka oli kylmemmissä olosuhteissa kuin alijäähtymispiste. Silloin pakkasjakson pituus lisäsi kuolleisuutta.

Ötökät ei pienestä hätkähdä

Kolmenkymmenen asteen pakkaset ovat nykytalvina lähes harvinaisuus, mutta toisin oli ennen. Seppo Neuvonen tietää, että viime vuosisadalla esimerkiksi vuonna 1999 oli monin paikoin Pohjois-Suomessa yli 50 astetta pakkasta ja 1987 talvella jopa Etelä-Suomessa laajalti yli 36 asteen pakkasia. Niin kylmillä lämpötiloilla voisi jo olla vaikutusta esimerkiksi ruskomäntypistiäisen esiintymiseen, hän arvelee. Mutta ötököillekin Suomen säät ovat tuttu juttu:

– Niillä on takana vuosimiljoonien historia sopeutumisessa ilmastoon ja ilmastojen vaihteluun. Ei ne ihan normaalista vaihtelusta hätkähdä.

Lue seuraavaksi