Maalämmöstä nauttiva pientalonomistaja ei vaihtaisi lämmitysjärjestelmää mistään hinnasta

Joka toinen uusista pientaloista lämpiää maalämmöllä. Maalämpö on myös suosituin vaihtoehto saneerauskohteissa, joissa öljylämmitys vaihdetaan uuteen.

Kotimaa
Asuntomessutalo Tammikuu.
Esko Pulliainen / Yle

Jauhiaisten 1960-luvulla rakennetun omakotitalon öljy-puu-kattila tuli kahdeksan vuotta sitten tiensä päähän. Öljyn hinta oli tuohon aikaan nousussa ja lämmitykseen upposi jo ennestään paljon rahaa.

Vaikka maalämpöjärjestelmän hankintahinta tuntui korkealta, perhe valitsi maalämmön.

Vanhaan öljylämmitykseen verrattuna lämmityskulut ovat lähes puolittuneet.

Vesa Jauhiainen

Noin 500 metriä lämmönkeruuputkea upotettiin kesällä 2007 pitkin puutarhaa reilun metrin syvyyteen. Saviperäinen maa sopi tarkoitukseen mainiosti.

– Samalla tuli nurmikkokin uusittua, sanoo Vesa Jauhiainen.

Käyttövarmuus ja edulliset käyttökustannukset ovat vakuuttaneet Vesa Jauhiaisen siitä, että maalämpö oli oikea hankinta.

– Sehän toimii kuin junan vessa. Tähän mennessä ei ole tarvittu minkäänlaista huoltoa, sanoo Jauhiainen.

Iso säästö lämmityskuluihin

Maalämpö on riittänyt hyvin parisataaneliöisen omakotitalon ja käyttöveden lämmitykseen. Talvella lisänä ovat varaavat takat. Pumppu ja kompressori toki tarvitsevat sähköä.

– Vanhaan öljylämmitykseen verrattuna lämmityskulut ovat lähes puolittuneet, Jauhiainen kertoo.

Maalämpöjärjestelmän hankintakustannusten kuoletusaikaa hän ei ole laskenut.

Maalämpö suosituin vaihtoehto uusissa pientaloissa

Joka toinen uusista pientaloista lämpiää maalämmöllä. Maalämpö on myös suosituin vaihtoehto saneerauskohteissa, joissa öljylämmitys vaihdetaan uuteen.

– Maalämmön suosioon vaikuttavat alhaiset käyttökustannukset, alhainen korkotaso ja osaltaan varmaan kotitalousvähennyskin, sanoo Motivan pienrakentamisen energiatehokkuuden asiantuntija Sami Seuna.

Maalämpöjärjestelmän hankintakustannukset pientalossa vaihtelevat reilusta 10 000 eurosta noin 30 000 euroon. Hinta muodostuu pumpusta, kaivosta ja asennuksista. Hinta riippuu oleellisesti myös maalämpöjärjestelmän kokoluokasta.

Lämpökaivo eli syvään porakaivoon rakennettu putkisto tulee jonkin verran kalliimmaksi kuin vaakatasoon upotettu maalämmön keruuputkisto.

– Suurissa kohteissa lämpökaivot muodostavat isomman osan investointikustannuksista, sanoo Seuna.

Lämpökaivot yleisempiä kuin vaakaputkistot

Vaakaputkiston asennusmahdollisuuteen vaikuttavat tontin koko, maaperä ja kaivuumahdollisuudet.

Vesistöjä voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän maalämmön lähteenä.

Sami Seuna, Motiva Oy

Pienellä tontilla kallioperään porattava lämpökaivo on ainoa vaihtoehto. Vaakaputkisto vaatii pinta-alaa tontilta ja mielellään vettä sitovan maaperän.

Noin 60 prosenttia nykyisin käytössä olevista maalämpöjärjestelmistä on lämpökaivoja, noin 35 prosenttia vaakaan asennettuja keruuputkistoja ja noin viisi prosenttia veteen asennettuja keruuputkistoja. Vaakaputkisto on yleisempi maaseudulla.

Vesistöjä maalämmön lähteenä voitaisiin Seunan mukaan hyödyntää enemmän.

– Järven rannalla sijaitseva hotelli voisi hyvinkin lämmitä vedestä otettavalla maalämmöllä, sanoo Seuna.