Kovien pakkasten valoisa puoli: tappajaetanoita uhkaa massakato

Kovat pakkaset eikä lunta maassa kuin aavistus, siinä luonnon resepti lehtokotiloiden ja espanjansiruetanoiden hävittämiseen. Poikkeuksellinen talvi romahduttaa vieraslajien kannat, eikä karikkeista ryömi keväällä läheskään yhtä paljon haittanilviäisiä, toteaa nilviäistutkija.

luonto
vuorenkilpiä pakkasessa
Valtteri Enlund

Luonnontieteellisen keskusmuseon emeritusintendentti Ilmari Valovirta povaa romahdusta lehtokotilo- ja espanjansiruetanakannoille kovien pakkasten vuoksi.

Kaikkien sääntöjen mukaan tämän pitäisi olla suonenisku näille eläimille.

Ilmari Valovirta

Tähän asti haittalajit ovat Valovirran mukaan pelastuneet kovista pakkasista sillä, että lumi on tarjonnut eristävän kerroksen pakkasta vastaan.

– Lunta ei ole kuin muutama sentti. Voi melkein sanoa, että lunta ei ole ollenkaan. Kaikkien sääntöjen mukaan tämän pitäisi olla suonenisku näille eläimille.

Valovirran mukaan vieraslajien "pakkasnesteet" eivät kestä näin kovia pakkasia, varsinkin kun maa hohkaa kylmyyttään näin keskitalvella.

– Talvi on jo pitkällä. Se tarkoittaa sitä, että maa on jäähtynyt jo todella paljon. Normaalisti lumiseen aikaan maa nostaa lämpöä lumikerrosta kohden. Nyt päältä tulee kylmää ja alhaalta myös. Uskon, että tämä on harvinaisen tiukka paikka "pojille", Valovirta tuumii.

Ihmisten kyhäämät risukasat vieraslajien pelastus

Edeltävinä talvina muun muassa lehtokotilot ovat saaneet Valovirran mukaan talvehtia melko rauhassa karikkeen alla.

– Lehtokotilomäärä on pysynyt hyvänä, tai melko huonona ihmisten kannalta, koska tällaisia pakkasia ei ollut miesmuistiin. Viime vuonna kyllä käytiin tällaisissa pakkaslukemissa, mutta silloin oli lunta. Nyt ollaan poikkeustilanteessa.

Nyt ollaan poikkeustilanteessa.

Ilmari Valovirta

Valovirran mukaan kovat pakkaset ja vähäinen lumi tulee kurittamaan lehtokotiloita ja espanjansiruetanoita kovalla kädellä.

Täydellisestä hävityksestä ei voi kuitenkaan vieraslajien vihaajat unelmoida, koska ihmisten pihoihin ja puutarhoihin kyhäämät risukasat ja kompostien aluset tarjoavat riittävän paksun ja lämmittävän eristekerroksen vieraslajien talvehtimiselle.

– Villimmät, niityillä ja avoimilla paikoilla talvehtivilla eläimillä on kaikkein huonoimmat oltavat. Pihoista ja puutarhoista löytyy varmasti paremmin tarpeeksi paksuja ja suojaavia karikerroksia, Valovirta toteaa.

Etanat eivät kevättä näe

Espanjansiruetanalle pakkanen on Valovirran arvion mukaan vieläkin kohtalokkaampaa kuin lehtokotiloille.

Valovirta arvioi lehtokotiloiden kestävän pariinkymmeneen pakkasasteeseen asti. Sen jälkeen niiden kudosnesteet jäätyvät. Monilla alueilla nämä jäätymislukemat on Valovirran mukaan saavutettu.

Kaikki espanjansiruetana-aikuiset kuolevat tänä talvena.

Ilmari Valovirta

– Yleensä nuoret lehtokotiloyksilöt kärsivät eniten. Uskon kuitenkin, että nyt vanhemmillakin loppuu sinnittely.

Espanjansiruetanoille pakkanen tarjoilee sen sijaan vieläkin kylmempää kyytiä.

– Kaikki espanjansiruetana-aikuiset kuolevat tänä talvena. Munat säilyvät ja varmaankin osa nuorista yksilöistä. Nuorten säilymisprosenttia en tiedä, mutta tämä pakkanen on todella kova etanoille, Valovirta kertoo.

Ennustetta lehtokotilo- tai espanjansiruetanamääristä on Valovirran mukaan kuitenkin vaikea antaa. Nilviäistutkija on kuitenkin varma, että poikkeuksellinen talvi kurittaa vieraslajeja poikkeuksellisen paljon.

– Keväästä on tulossa todella mielenkiintoinen. Silloin nähdään miten etanoiden ja kotiloiden lopulta kävi.

Espanjansiruetana tunnetaan myös kansanomaisesti tappajaetanana. Nimi juontuu siitä, että niillä on tapana syödä kuolleita lajitovereitaan.