Koe uusi yle.fi

Jäämies Ötzin vatsavaiva antaa uusia johtolankoja Euroopan asuttamisesta

Ötziksi nimetty hyvin säilynyt muumio löytyi Italian Alpeilta jäätikön sulaessa vuonna 1991. Perusteellisesti tutkitusta ruumiista on saatu paljon tietoa kuparikauden ihmisten elämästä.

Ulkomaat
Jäämies Ötzin luonnollisesti muumioitunut ruumis Etelä-Tirolin arkeologisen museon kylmähuoneessa.
Jäämies Ötzin luonnollisesti muumioitunut ruumis Etelä-Tirolin arkeologisen museon kylmähuoneessa.Robert Parigger / EPA

Esihistoriallisten ihmisten muuttoliikkeistä on saatu uutta tietoa yllättävästä paikasta – noin 5 300 vuotta sitten murhatun Jäämies Ötzin mahalaukusta.

Tutkijat ovat onnistuneet selvittämään Ötzin mahasta otetuista näytteistä hänen kantamansa helikobakteerin eli Helicobacter pylorin genomin.

Helikobakteeri on elänyt ihmisten vatsoissa ainakin 100 000 vuotta ja sitä kantaa noin puolet ihmisistä. Yleisestä vatsavaivojen aiheuttajasta on kehittynyt erilaisia kantoja eri puolilla maailmaa, minkä vuoksi tutkijat käyttävät sen geneettistä vaihtelua apunaan esihistoriallisten muuttoliikkeiden jäljittämisessä.

Ötzin bakteerit olivat euraasialaista kantaa

Nykyeurooppalaisten bakteerikanta on kahden muinaisen kannan hybridi. Toinen kannoista syntyi Euraasiassa ja toinen Afrikassa.

Erään teorian mukaan kannat sekoittuivat Lähi-idässä viimeisen jääkauden aikana, ja kun jää alkoi väistyä noin 20 000 vuotta sitten, pohjoiseen muuttavat ihmiset kuljettivat uuden bakteerikannan mukanaan Eurooppaan.

Torstaina Science-lehdessä (siirryt toiseen palveluun)julkaistun tutkimuksen mukaan Ötzin kantama bakteeri oli kuitenkin lähes puhdas esimerkki euraasialaisesta kannasta eikä siinä ollut merkkejä afrikkalaisesta vaikutuksesta.

Uusi teoria muuttoliikkeistä Eurooppaan

Tutkimusta johtaneen mikrobiekologi Frank Maixnerin mukaan löydös viittaa siihen, että Ötzin kaltaiset varhaiset eurooppalaiset maanviljelijät olisivat tuoneet aasialaistyyppiset bakteerit mukanaan Lähi-idästä.

Bakteerikantojen sekoittuminen olisi Maixnerin teorian mukaan tapahtunut vasta Ötzin elinajan jälkeen eli paljon tähän asti luultua myöhemmin, kun Eurooppaan saapui uusia siirtolaisia, jotka toivat mukanaan afrikkalaista kantaa olevia helikobakteereja.

The New York Timesin (siirryt toiseen palveluun) haastattelema Mark Achtman, muinaisten taudinaiheuttajien asiantuntija Warwickin yliopistossa Britanniassa, suhtautuu teoriaan kuitenkin varauksellisesti. Achtmanin mukaan yksittäisen näytteen perusteella on vaikeaa päätellä mitään bakteerin levinneisyydestä Euroopassa 5 000 vuotta sitten.

Närästystä tai ei, Ötzi oli syönyt hyvin

Maixnerin johtama tutkijaryhmä havaitsi myös, että Ötzi oli kantanut helikobakteeria riittävän pitkään, jotta hänen kudoksensa olivat reagoineet siihen: mahalaukusta löytyi 22:ta proteiinia, jotka on liitetty bakteerin aiheuttamaan tulehdukseen.

Ötzillä on toisin sanoen saattanut olla vatsahaava tai närästystä, mutta tätä ei tiedetä varmasti. Joka tapauksessa hän ei ollut niin kipeä, että ruoka ei olisi maistunut. Juuri ennen kuolemaansa Ötzi oli ahtanut mahansa täyteen alppikauriin lihaa.

Tutkijat ovat pystyneet selvittämään noin 45-vuotiaana kuolleen Ötzin viimeisen aterian ja valtimoon osuneen nuolen aiheuttaman kuoleman lisäksi paljon yksityiskohtia hänen elintavoistaan, koska pakkasen kuivaama muumio on niin hyvin säilynyt.

Ötzi nimettiin löytöpaikkansa, Italian ja Itävallan rajalla sijaitsevan Ötztalin vuoristoalueen mukaan. Retkeilijät löysivät ruumiin osittain sulaneelta jäätiköltä vuonna 1991.

Lähteet: AFP