Nuohousalan Keskusliitto: Nuohouksista päätettävä uusilla itsehallintoalueilla

Nuohoustoimilain uudistamistyö alkaa sisäministeriössä helmikuussa. Alan yrittäjäjärjestön mielestä päätös perinteisen piirinuohoojajärjestelmän ja nuohousalan vapaan kilpailun välillä pitäisi tehdä maakunnissa. Palovakuuttajien kanta on avoimempi.

Kotimaa
Nuohooja työssään.
Helena Myllykoski / Yle

Lämmityskauden ollessa kiivaimmillaan aletaan sisäministeriössä lietsoa uutta nuohoustoimilakia. Hanke nuohouksen lainsäädännön uudistamiseksi käynnistetään helmikuussa 2016 ja esitys tulee valmistumaan vuoden loppuun mennessä.

Paketin herkin asia koskee pakollisten nuohousten kilpailua.

Vastakkain ovat osin Uudellamaalla ja Etelä-Karjalassa sovellettu malli, jossa kiinteistönomistaja voi teettää nuohoukset kenellä tahansa pätevällä nuohoojalla, ja malli jossa nimettyjen piirinuohoojien käyttö on pakollista. Vakuutusyhtiöille sopii kumpikin toimintatapa.

– Meillä ei ole mitään tätä uutta kehitystä vastaan. Olennaista on se, että talot nuohotaan lain tai asetuksen määräämin väliajoin, tämän tekee ammattitaitoinen henkilö ja turvallisuuspuutteet – jos niitä havaitaan – ne tulevat korjattua, sanoo johtava asiantuntija Petri Mero Finanssialan Keskusliitosta.

Nuohousalan yrittäjistä suurta osaa edustavassa Nuohousalan Keskusliitossa ollaan nykymallin kannalla. Liiton mukaan vapaa kilpailu sopii tiheästi asutuille alueille, joilla niin palvelujen tarjoajia kuin tarvitsijoitakin on paljon. Haja-asutusalueilla piirinuohoojamalli turvaisi liiton mielestä paremmin sekä palvelujen saatavuuden että kohtuulliset hinnat.

– Meidän mielestä olisi parempi että, nuohouksen järjestämisestä päätettäisiin alueellisesti, niin kuin se tapahtuu tänäkin päivänä, että ei mentäisi siihen että päätökset tehtäisiin keskitetysti Helsingissä, toteaa Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Juhani Jyrkiäinen.

Sisäministeriössä varotaan ottamasta kantaa piirinuohousjärjestelmän tai vapaan kilpailun välillä. Sen sijaan nuohoustyön valvontaa koskevia keskusteluja ollaan valmiita raottamaan.

– Joissakin keskusteluissa on väläytetty sitä, että nuohouksen laatua voisi valvoa kuluttajavalvonnan kautta ennemmin kuin pelastusviranomaisen kautta. Ja sitten pelastusviranomainen voisi ottaa vastaan ilmoituksia vioista, joita nuohooja havaitsee työtänsä tehdessään, sanoo ylitarkastaja Jarkko Häyrinen.

Hänen mukaansa mahdollinen lainmuutos toteutunee vuosien 2017-2018 aikana. Aikataulu lainsäädännön käytännön toteutumisessa riippuu siitä mihin suuntaan nuohousjärjestelmää tullaan kehittämään.

– Tässä vaiheessa lopputulosta on vaikea arvioida, vapautuuko nuohous koko maassa Itä- ja Keski-Uudenmaan ja Etelä-Karjalan tapaan. Tavoitteena hankkeessa on nuohousjärjestelmän kehittäminen, Häyrinen tiivistää.