YK:n yleiskokous 70 vuotta – "Se on paras järjestö, mitä valtioilla on ikinä ollut"

YK kokoontui ensimmäiseen yleiskokoukseensa Lontoossa 10. tammikuuta 1946.

Ulkomaat
YK:n yleiskokous New Yorkissa 15. lokakuuta 2015.
YK:n yleiskokous New Yorkissa 15. lokakuuta 2015.Jason Szenes / EPA

Yhdistyneiden kansakuntien ykköstehtävä on rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen, toteaa emeritustutkija Unto Vesa Tampereen yliopistosta. Kun YK:n yleisistunto kokoontuu maanantaina tunninpituiseen 70-vuotisjuhlaistuntoonsa, asialistalla on useista pakottavista kriiseistä huolimatta vain yksi kysymys: Malin tilanne.

YK:n MINUSMA-rauhanturvaoperaatio on ollut käynnissä vuodesta 2013, ja siihen osallistuu yli 10 000 rauhanturvaajaa, muun muassa Suomesta.

YK tuhlasi neljä vuotta Syyriassa

Unto Vesa pitää pakottavimpina kysymyksinä tällä hetkellä kuitenkin Ukrainan konfliktia ja Syyrian sotaa.

– Syyrian kohdalla YK tavallaan tuhlasi neljä vuotta. Aika pienestä konfliktista on paisunut tuhoisa. Nyt YK:n turvallisuusneuvostossa on löydetty yhteisymmärrys, ja osapuolten velvollisuudeksi jää löytää neuvotteluratkaisu, huomauttaa Vesa.

Syyrialaisia turvapaikanhakijalapsia Serbiassa 5. tammikuuta 2016.
Syyrialaisia turvapaikanhakijalapsia Serbiassa 5. tammikuuta 2016.Djordje Savic / EPA

Turvallisuusneuvosto hyväksyi joulukuussa Syyrian rauhanprosessia tukevan päätöslauselman. Sen on määrä alkaa tulitauolla sekä hallituksen ja opposition välisillä neuvotteluilla.

Nyt kuitenkin kiistellään siitä, mitkä oppositioryhmät saavat osallistua neuvotteluihin, ja mitkä jätetään terroristeina niiden ulkopuolelle. Sisällissota jatkuu viidettä vuottaan, ja YK:n pakolaisjärjestön mukaan lähes 4,4 miljoonaa ihmistä (siirryt toiseen palveluun) on joutunut pakolaisiksi lähialueille.

EU heiluttaa tahtipuikkoa Ukrainassa

Ukrainan konfliktin ratkaisemisessa EU on ottanut johtavan roolin YK:n sijaan. YK:n rooli jäänyt hyödyntämättä tai estetty, arvioi Vesa.

– Se on vahinko. YK:sta on aina sanottu, että jos sitä ei käytetä hyväksi, se menettää merkitystään. Ukrainan konfliktia olisi pitänyt käsitellä turvallisuusneuvostossa ja yleiskokouksessa sillä tavalla, että neuvotellaan ratkaisua konfliktiin.

Ukrainalainen panssarivaunu on toimitettu korjattavaksi Kiovaan 23. joulukuuta 2015.
Ukrainalainen panssarivaunu on toimitettu korjattavaksi Kiovaan 23. joulukuuta 2015.Sergey Dolzhenko / EPA

Vesan mielestä turvallisuusneuvostoa ei pitäisi käyttää siten, että jotakin jäsenmaata ajetaan syytettyjen penkille, kuten Ukrainan tapauksessa Venäjää. Neuvostossa ei hänen mielestään myöskään pitäisi tehdä sellaisia päätöslauselmaehdotuksia, joihin jonkin jäsenen tiedetään käyttävän veto-oikeuttaan.

– Se ei välttämättä edistä konfliktin ratkaisua. YK:n turvallisuusneuvostoa pitäisi aina käyttää ensisijaisesti neuvottelufoorumina, jossa saadaan vääntää kättä ja olla eri mieltä, mutta yritetään löytää ratkaisu. Erityinen vastuu on kaikilla viidellä pysyvällä jäsenellä.

YK epäonnistuu, kun jäsenvaltiot epäonnistuvat

Unto Vesa korostaa kuitenkin konfliktin osapuolten vastuuta neuvottelutuloksen saavuttamiseksi. Monet YK:n onnistumistarinoista ovat sellaisia, että YK on saanut sodankäynnin pysähtymään ja luonut tilaa neuvotteluille.

Hän mainitsee esimerkkinä Kyproksen. Turkki miehitti maan pohjoisosan vuonna 1974 ja julisti sen itsenäiseksi vuonna 1975. Kansainvälinen yhteisö ei ole tunnustanut Pohjois-Kyproksen turkkilaista tasavaltaa.

– On ollut neuvottelijoiden kyvyttömyyttä, että lopullista poliittista ratkaisua ei ole saatu aikaan, huomauttaa Unto Vesa.

Mustafa Akıncıi ja Nikos Anastasiades
Pohjois-Kyproksen presidentti Mustafa Akıncıi ja Etelä-Kyproksen presidentti Nikos Anastasiades 11. toukokuuta.Katja Christodolou / EPA

YK:n UNFICYP-rauhanturvaoperaatio on edelleen käynnissä Kyproksella, yli 40 vuotta konfliktin syttymisen jälkeen. Se on yksi maailman jäätyneistä konflikteista.

– YK epäonnistuu, kun jäsenvaltiot epäonnistuvat. Se on instrumentti jäsenvaltioiden käsissä. Kun jossakin epäonnistutaan, kaikki osapuolet ovat epäonnistuneet. On ollut neuvotteluhaluttomuutta, sanoo Vesa yleisesti.

YK on voimaton suurvaltojen konflikteissa

Suurvaltojen konflikteissa YK on ollut voimaton, Unto Vesa toteaa. Niiden veto-oikeus on estänyt satojen päätöslauselmien tekemisen turvallisuusneuvostossa.

Vesa huomauttaa kuitenkin, että turvallisuusneuvoston työskentelytapoja on muutettu ja tehostettu. Veto-oikeutta on pyritty käyttämään vähemmän, ja sen käyttämisestä on voitu pidättäytyä.

Turvallisuusneuvosto hyväksyi Syyrian rauhanprosessia koskevan päätöslauselman 18. joulukuuta 2015.
Venäjän ja Yhdysvaltain ulkoministerit Sergei Lavrov ja John Kerry.Andrew Gombert / EPA

Turvallisuusneuvoston kokoonpanoa on uudistettu vain kerran. Vaihtuvien jäsenmaiden määrää lisättiin kuudesta kymmeneen vuonna 1965.

– Uudistuksen tarve on säilynyt. Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että sitä pitäisi uudistaa, mutta näkökannat, joiden mukaan sitä pitäisi uudistaa, poikkeavat maasta toiseen. Se on paradoksaalista.

Turvallisuusneuvoston pysyvää jäsenyyttä ovat tavoitelleet ainakin Saksa, Intia, Japani ja Brasilia.

– Nykyiset viisi pysyvää eivät ole lähelläkään yhteisymmärrystä, mitkä jäsenet voisivat olla uusia pysyviä jäseniä.

Hän ei uskokaan, että uudistusta olisi lähiaikoina näköpiirissä. Se vaatisi onnistuakseen myönteisemmän kansainvälisen ilmapiirin.

YK paras kansainvälinen järjestö kautta aikojen

YK:sta puhutaan usein vain rauhanjärjestönä. Unto Vesa muistuttaa kuitenkin, että se on vuosikymmenten ajan tehnyt työtä maailman taloudellisen ja sosiaalisen kehityksen hyväksi.

Vuonna 2000 YK asettikahdeksan vuosituhattavoitetta (siirryt toiseen palveluun). Ne liittyivät muun muassa köyhyyden ja nälän puolittamiseen, peruskoulun takaamiseen kaikille, tasa-arvoon ja naisten aseman parantamiseen. Niiden toteutumista voi tarkastellaMDG Monitor –sivuilla (siirryt toiseen palveluun).

Liberialaisia koululapsia Harperissa 23. syyskuuta 2015.
Liberialaisia koululapsia Harperissa.Ahmed Jallanzo / EPA

Jatkona vuosituhattavoitteille YK:ssa luotiin viime syyskuussa kestävän kehityksen tavoitteet, jotka on määrä saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Silti, rauhan ja turvallisuuden ylläpitäminen on YK:n ykköstavoite.

Miltä maailma näyttäisi, jos YK:ta ei olisi perustettu 24. lokakuuta 1945?

– Se voisi näyttää aika huonolta. Jos sitä ei olisi aikoinaan 1945 perustettu, niin nyt sen perustaminen voisi olla vaikeaa. Toisaalta jos se onnistuttaisiin perustamaan, siitä tulisi erinäköinen, arvioi Unto Vesa.

Hän tarkoittaa, että nyt perustettava YK heijastelisi paremmin nykyisen maailman taloudellis-poliittisia suhteita.

– Maailma olisi huonompi paikka ilman YK:ta. Kaikista epäonnistumisistaan huolimatta se on paras järjestö, mitä kansakunnilla ja valtioilla on ikinä ollut.

YK:n onnistumisia:

Ihmisoikeuksien julistus vuonna 1948 ja siitä alkanut työ ihmisoikeuksien parantamiseksi.

Vedenhakua Cape Townissa Etelä-Afrikassa 23. tammikuuta 2008.
Vedenhakua Cape Townissa Etelä-Afrikassa.Nic Bothma / EPA

Siirtomaavallan purkautumisen vauhdittaminen, ja lähes kaikki Afrikan ja Etelä-Aasian itsenäistyminen.

Monien Lähi-idän konfliktien pysäyttäminen alkuunsa, vaikka peruskonfliktia ei olekaan ratkaistu.

Ensimmäinen rauhanturvaoperaatio vuonna 1956. UNEF I selvitti Suezin kriisin jälkipyykkiä.

Juttua korjattu kello 15.06: YK:n ensimmäinen yleiskokous järjestettiin Lontoossa, ei New Yorkissa.