Analyysi: Kölnin joukkohäirinnän rikosilmoituksilla on poliittisiakin vaikutuksia

Saksa tiukentaa raiskauslakeja ja helpottaa tuomittujen ulkomaalaisten karkotuksia Kölnin tapahtumien seurauksena. Koko maa on tuohtunut naisten joukkohäirinnästä. Äärioikeisto yrittää sen sijaan hyödyntää tilannetta. Liittokansleri Angela Merkelin edustama avoin pakolaispolitiikka on koetuksella. Suojaa tarvitsevat pitää erottaa rikollisista, sillä se on kaikkien etu, kirjoittaa Berliinin kirjeenvaihtajamme Dan Ekholm.

Yle maailmalla
Naiset osoittavat mieltään seksismiä vastaan Kölnin tuomiokirkon edessä.
Naiset osoittavat mieltään seksismiä vastaan Kölnin tuomiokirkon edessä.Oliver Berg / EPA

Kölnin joukkorikoksista on tehty yli 500 ilmoitusta poliisille.

50-vuotias taksikuski on ahdistunut ja surullinen. Olin hänen kyydissään matkalla Kölnin rautatieasemalle. Iranilaistaustainen kuljettaja on asunut asunut Kölnissä 28 vuotta. Hän oli kuullut Kölnin joukkorikoksista 19-vuotiaalta tyttäreltään.

– Yhteiskunnan täytyy puuttua tähän asiaan kovalla kädellä, muuten rasistiset voimat nousevat Saksassa, tuumaa kuljettaja.

Autoilija on yhtä tuohtunut kuin muutkin. Hän on tuohtunut myös siitä syystä, että hänen oma tyttärensä olisi voinut olla yksi uhreista. Hän pelkääkin, että kaikki maahanmuuttajat mustamaalataan. Saksan poliisi ja media harrastavatkin nyt itsetutkiskelua. Miksi kesti neljä päivää ennen kuin tästä joukkorikoksesta kerrottiin julkisuuteen? Joutuuko se naiivista yrityksestä suojata pakolaisia vihalta ja saksalaisia totuudelta?

Saksan sisäministeri Thomas de Maizière sanoi lauantaina Frankfurter Allgemeine Zeitungille, ettei rikollisten syntyperästä pidä vaieta.

Poliitikot tiukentavat lakeja ripeästi

Saksan politiikassa asiat etenevät nyt hyvin nopeasti. Liittokansleri on luvannut, että oikeusvaltio reagoi "kaikella voimallaan". Nyt lakeja muutetaan. Tähän mennessä vasta kolmen vuoden vankeustuomio on johtanut turvapaikan menettämiseen.

Viikonloppuna Merkelin puolue kristillisdemokraattinen CDU päätti tiukentaa turvapaikkalakeja. Tulevaisuudessa myös ehdollinen vankeustuomio riittää turvapaikkaoikeuden menettämiseen. Tiukennus on CDU:n mukaan sekä kansalaisten että pakolaisten enemmistön etu.

Maanantaina CDU keskustelee muiden hallituspuolueiden kanssa ehdotuksesta, mutta mitään suurta vastarintaa ei ole odotettavissa sosialidemokraateilta tai baijerilaiselta CSU-puolueelta.

Sen lisäksi oikeusministeri kaavailee raiskausrikosseuraamuksien tiukentamista. Lainsäädäntöä on valmisteltu jo pitkään, mutta nyt prosessia nopeutetaan. Tiukennus koskee tietenkin myös kantasaksalaisia raiskaajia. Heitä ei voida karkottaa vaan korkeintaan laittaa vankilaan, vaikka heidän olisiikin vaikea sopeutua yhteiskuntaan.

Kysymys saksalaisten arvojen opettamisesta on hankalaa. Saksan ei ole ollut soveliasta tyrkyttää omia arvojaan tulijoille julman historian vuoksi. Kölnin tapahtumien seurauksena tämä arka suhtautuminen mitä todennäköisimmin muuttuu. Vieraanvaraisuutta väärin käyttävät eivät ole enää tervetulleita.

Kysymys on välillisesti yhteydessä poliittiseen keskusteluun turvapaikkahakijoiden enimmäismäärän rajoittamisesta. Suurin osa tulijoista on lainkuuliaisia ihmisiä, jotka olisivat halunneet jäädä kotiseuduilleen. Jos rikollisia turvapaikanhakijoita karkotetaan, rehellisten asema paranee.

Sisäministeri: turvapaikanhakijat eivät tee enemmän rikoksia kuin muut

Sisäministeri de Maizière on teettänyt tutkimuksen turvapaikkahakijoiden rikollisuudesta verrattuna saksalaisiin. Tulijoiden rikollisuus ei ole sisäministerin mukaan suhteellisesti yliedustettuna, kun otetaan tulijoiden sukupuoli ja ikä huomioon. Suurin osa tulijoista on nuoria miehiä. Myös kantasaksalaiset nuoret miehet tekevät enemmän rikoksia kuin esimerkiksi 70-vuotiaat naiset, ministeri kertoi FAZ-lehdelle.

Eri turvapaikkahakijaryhmien välillä on myös eroja. Rikoksia tekevät enemmän Pohjois-Afrikasta ja Länsi-Balkanilta tulleet. Sen sijaan syyrialaiset tekevät saksalaisia vähemmän rikoksia.

Saksa reagoi Kölniin vahvasti 

Monella muslimimiehellä on saksalaisista eriävä käsitys naisista. Jo pienestä pitäen heille opetetaan ero kunniallisten naisten ja muiden välillä. Madonnat tottelevat miehiään ja alistuvat patriarkaatin normeihin. Muut naiset ovat huoria, jotka voivat olla himon, halveksunnan tai vihan kohteita. Näin tapahtui Kölnin päärautatieaseman edessä, kirjoittaa Lale Akgün. Kölniläisellä naisella on turkkilaiset sukujuuret. Akgün on itse muslimi ja psykoterapeutti.

"Vaadin vahvaa reaktiota poliitikoilta Kölnin väkivaltaisuuksien jälkeen, eikä mitään mielistelyä. Ei saa suvaita selllaisia, jotka eivät halua kunnioittaa sitä, että ihmisoikeudella ei ole sukupuolta eikä uskontoa." Näin Lale Akgün Kölner Stadt-Anzeiger-lehdessä.

Moni on jo varoittanut samasta asiasta myös Merkelin omassa puolueessa. Esimerkiksi valtiosihteeri Jens Spahn sanoi joulukuussa Ylelle olevansa huolissaan siitä, mitä tapahtuu Saksalle, kun suuri määrä nuoria muslimimiehiä saapuu maahan.

– Moni heistä on kasvatettu ajattelemaan toisin sukupuolten välisestä tasa-arvosta tai juutalaisista, homoista tai lesboista. Heitä ei sikäläisissä kulttuureissa hyväksytä. Nyt meidän pitää hyvin äkkiä kertoa heille, minkälaiset säännöt täällä pätevät. Täällä naiset voivat olla lääkäreitä tai poliiseja. Se joka ei tätä hyväksy, on tullut väärään maahan, Spahn sanoo.

Poliittinen tahto on nyt kova. Saksan yhteiskunnan on reagoitava Kölnin tapahtumiin, mutta Saksa auttaa jatkossakin hädässä olevia ihmisiä. Täällä ei yleistetä, populismi ei ole vielä saanut jalansijaa.