Ihmisen mukaan nimetty aikakausi on ehkä alkanut maapallolla – suurin muutos sitten jääkauden

Osa tutkijoista katsoo, että uusi antroposeenikausi alkoi 1950- ja 1960-luvuilla ilmakehässä tehtyjen ydinkokeiden myötä.

tiede
Kuumailmapallo Dubain edustalle rakennettujen Palmusaarten yllä.
Kuumailmapallo Dubain edustalle rakennettujen Palmusaarten yllä. Dubain matkailun edistämiseksi rakennetut saaret ovat maailman suurimmat ihmisen rakentamat saaret. Yhteensä kolmelle palmusarelle tulee yli sata luksushotellia.Ali Haider / EPA

Ihmiskunnan vaikutus ilmakehään, valtameriin ja luontoon on jo niin suurta, että uuden geologisen aikakauden voidaan katsoa alkaneen maapallolla, arvioi asiaa kuusi vuotta pohtinut ryhmä kansainvälisiä tutkijoita.

Kymmenestä maasta kotoisin olevat asiantuntijat ovat julkaisseet arvionsa tiedelehti Sciencessä. (siirryt toiseen palveluun)He esittävät artikkeissaan perusteluja sille, miksi noin 12 000 vuotta kestänyt holoseenikausi olisi päättynyt ja maapallolla on siirrytty ihmiseen viittaavalla etuliitteellä nimettyyn antroposeenikauteen.

Lopullisen päätöksen uudesta aikakaudesta tekee Kansainvälinen stratigrafiakomissio, joka kokoontuu myöhemmin tänä vuonna.

– Tutkimuksemme osoittaa, että muutokset ovat olleet yhtä suuria kuin ne, jotka tapahtuivat viime jääkauden päättyessä, sanoo asiantuntijaryhmän työhön osallistunut brittitutkija Colin Waters The Guardian (siirryt toiseen palveluun) -lehdessä.

Muutos näkyy kaikkialla

Näkymä tiheästi rakennettuun Hong Kongin kaupunkiin.
Näkymä tiheästi rakennettuun Hong Kongin kaupunkiin.Jeroma Favre / EPA

Muutoksen taustalla on muun muassa väestön raju lisääntyminen, laajamittainen teollinen tuotanto sekä fossiilisten polttoaineiden käytön kasvu.

Geologisesti merkittävää on esimerkiksi vuosittainen noin 300 miljoonan muovitonnin tuotanto. Rakentamisessa taas käytetään betonia nykyisin niin paljon, että yli puolet kaikesta betonista on tuotettu viimeisen 20 vuoden aikana.

Samaan aikaan luonto ja villieläimet on ajettu yhä ahtaammalle. Nykyisin vain 25 prosenttia maapallon jäättömästä alueesta on luonnonvaraista, kun kolme vuosisataa sitten vastaava luku oli 50 prosenttia.

Tämä on merkinnyt muun muassa sitä, että lajeja ajautuu sukupuuttoon paljon keskimääräistä enemmän. Eräiden tutkijoiden mukaan meneillään on maapallon kuudes suuri sukupuuttoaalto.

Lisäksi hiilidioksiidin ja metaanin pitoisuudet ilmakehässä ovat viime vuosikymmeninä muuttuneet enemmän kuin siirryttäessä holoseenikauteen viime jääkauden jälkeen.

Tutkimuksen mukaan kenties geologisesti merkittävin muutos liittyy 1950- ja 1960-luvuilla tehtyihin ydinkokeisiin. Niiden aiheuttamat laskeumat näkyvät muun muassa Grönlannin jäätiköissä tehtävissä kairauksissa.

Laskeumat ovat vahva ehdokas, jos antroposeenin alku halutaan määrittää tarkkaan, sanoo brittitutkija Waters. Hänen mukaansa antroposeenin alkamisen virallinen huomioiminen auttaisi ihmiskuntaa ymmärtämään, kuinka paljon se on muuttamassa maapalloa.

– Olemme hyvin perillä meneillään olevasta ilmastokeskustelusta. Se on kuitenkin vain yksi ulottuvuus koko planeetan muutoksessa, hän korostaa.

Kaikki eivät ole vakuuttuneita aikakauden muuttumisesta

Professori Phil Gibbard.
Professori Phil Gibbard Cambridgen yliopistosta kertoo Ylen haastattelussa, miksi hänen mielestään on aikaista antroposeeni-termiä kuvaamaan omaa aikakauttamme.

Osa tutkijoista vastustaa ajatusta, että antroposeeni julistettaisiin virallisesti alkaneeksi. Tätä mieltä on muun muassa Helsingissä Geologian seuran talvipäiviin osallistunut Cambridgen yliopiston professori Phil Gibbard.

Gibbard oli itse käynnistämässä keskustelua antroposeenista. Hänen mielestään vielä on kuitenkin liian aikaista todeta uuden geologisen aikakauden alkaneen.

Hän muistuttaaa, että holoseenin käsite määriteltiin vasta äskettäin eli vuonna 2009. Eräs tätä jääkausien välistä lämmintä aikakautta määrittävistä tekijöistä on juuri ihmisen olemassaolo ja toiminta. Siksi emme Gibbardin mielestä tarvitse uutta aikakautta, joka käsittäisi vain muutamia viime vuosikymmeniä.

– Jos määrittelemme antroposeenin alkaneeksi esimerkiksi 1950-luvulla, olisin itsekin holoseeniajalta, koska olen syntynyt vuonna 1949, hän naurahtaa.

Gibbard pitää mahdollisena, että antroposeeni voidaan ottaa käyttöön joskus tulevaisuudessa. Ehkäpä 200:n tai 2000:n vuoden kuluttua, hän arvelee.

Myös aikakausien rajan vetäminen olisi vaikeaa. Gibbard muistuttaa ihmisen vaikutuksen alkaneen ehkäpä 40 000 vuotta sitten. Hän myöntää maailman muuttuneen suuresti 1950-luvulta. Toisaalta 1950-luvulla olisimme voineet ajatella, että muutos on ollut suurta vaikkapa 1890-luvulta lähtien.

Sen sijaan Gibbard soisi, että antroposeeniä käytettäisiin kulttuurisena terminä samaan tapaan kuin puhutaan keskiajasta tai kivikauden loppuvaihetta kutsutaan neoliittiseksi kaudeksi.