Kreikan euroero ei ole enää riski – "Meillä on nyt suunnitelma"

Kreikka käänsi suunnan viime kesänä kun sille myönnettiin enintään 86 miljardin euron rahoitustuki. Kolmas tukiohjelma on vaatinut Kreikalta valtavia uudistuksia. Suomessa vierailevan Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotoksen mukaan maalla on nyt kuitenkin suunnitelma ulos kriisistä.

Ulkomaat
Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotos.
Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotos lehdistötilaisuudessa 11. tammikuuta Helsingissä yhdessä valtiovarainministeri Alexander Stubbin kanssa.Markku Ulander / Lehtikuva

Rakentava ja luottamusta herättävä olivat sanat, joilla valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) ja Kreikan valtiovarainministeri Efkleidis Tsakalotos kuvasivat lyhyttä tapaamistaan Kreikan tilanteesta Helsingissä.

Talvitakkiin ja villamyssyyn sonnustautunut kreikkalaisministeri oli rennon oloinen. Kesän läheltä piti -tilanne eli ero eurosta tuntui nyt jopa kaukaiselta.

– En usko, että sitä riskiä enää on. Suunta kääntyi kesällä ja meillä on nyt suunnitelma siitä miten pääsemme kriisistä ulos, sanoi Tsakalotos parin tunnin tapaamisen jälkeen.

Ei vielä kuitenkaan varmalla maalla

Valtiovarainministeri Tsakalotos on kiertänyt viime viikosta euromaiden pääkaupunkeja rakentamassa takaisin luottamusta, jonka hänen edeltäjänsä Gianis Varoufakis onnistui tärvelemään. Poukkoileva taktikointi ja mahtipontiset vaatimukset Kreikan eduksi eivät toimineet. Lainoittajien, lopulta myös suurimman rahoittajan Saksan mitta täyttyi ja Kreikan lähtö eurosta nousi ensi kertaa pöydälle.

Pääministeri Alexis Tsipras kääntyi kansanäänestyksen tulosta vastaan ja sai hallituksensa tukemaan kolmatta rahoitustukiohjelmaa. Sen vastineeksi ohjelma Kreikan uudistamiseksi kiristyi entisestään.

Kolmannesta lainaohjelmasta on pantu maksuun neljännes, 21 miljardia euroa. Pankkien tilanne on saatu vakautettua, bruttokansantuote näyttää taas niukasti ylöspäin, yksityistämisprosessi etenee ja eläkeuudistuskin on menossa parlamenttiin tässä kuussa.

Mielenilmaus eläkeuudistusta vastaan Ateenassa.
Mielenilmaus eläkeuudistusta vastaan Ateenassa 8. tammikuuta.Yannis Kolesidis / EPA

Eläkeuudistus on yksi suurimmista kysymyksistä Kreikassa. 30 prosentin leikkaus eläkkeisiin tuntuu kansalaisista liian suurelta kaikkien jo tehtyjen säästöjen ja palkkojen leikkausten jälkeen. Hallituksen tavoite saada uudistus voimaan ensi vuonna roikkuu täpärässä, vain kolmen kansanedustajan enemmistössä. Tosin osa oppositiopuolueista saattaa asettua eläkeremontin tueksi.

Meillä on täysi luottamus Kreikan nykyhallitukseen

Valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.)

Joka tapauksessa kiista eläkkeistä on saanut taas kansan kaduille. Tsipras on varmistanut selustaansa neuvottelemalla ammattiliittojen kanssa. Vastustus on raivoisaa, tukea on löytynyt vain työantajapuolelta. Nähtävissä on lienee jälleen massiivisia mielenosoituksia.

Poliittinen vakaus ratkaisee

Sijoittajat ja markkinat ovat toistaiseksi tyytyväisiä. Odotuksia on Kreikan paluulle velkapaperimarkkinoille ensi vuonna, mutta kaiken pitäisi mennä nappiin.

– Olemme menossa oikein hyvään suuntaan ja meillä on täysi luottamus Kreikan nykyhallitukseen, sanoo valtiovarainministeri Alexander Stubb.

Lainoittajat aloittavat III lainaohjelman väliarvioinnin kuun puolivälissä - mitä on tehty, mikä on tilanne ja mitä on odotettavissa. Samalla käynnistyvät neuvottelut Kansainvälisen Valuuttarahaston osallistumisesta ohjelmaan. Kreikan hallitus ja IMF ovat huonoissa väleissä, mutta IMF:n mukanaolo on ehdoton edellytys Suomelle ja Saksalle. Euroministerit pääsevät käsittelemään Kreikan tilannekatsausta aikaisintaan helmikuussa.

Tsipras hakee velkahelpotuksia edelleen

Kreikan hallituksen asialistalla on yhä lunastaa epämääräinen lupaus velkahelpotuksista. Euromaat eivät missään tapauksessa suostu lainojen euromääräisiinleikkauksiin.

Kreikan pääministeri Alexis Tsipras saapumassa EU-kokoukseen Brysselissä 18. joulukuuta 2015.
Kreikan pääministeri Alexis Tsipras saapumassa EU-kokoukseen Brysselissä 18. joulukuuta 2015.Stephanie Lecoco / EPA

Yksityisiltä leikattiin, mutta veronmaksajien saatavien leikkaaminen on poliittisesti mahdotonta. Kyse olisi lähinnä koronalennuksista ja laina-aikojen pidentämisestä entisestään.

– Solidaarisuuden ja yhteistyön pitäisi olla eurooppalaisen yhteistyön peruskivet seuraavat vuodet, toivoo Efkleidis Tsakalotos.