Liian pitkä ruokailuväli tekee kiukkuiseksi, vaikka verensokeri ei laskekaan

Unen ja juomisen ohella säännöllinen syöminen on ihmiselle elintärkeää. Riittävä kylläisyyden tunne pitää kiukkumielen loitolla ja kehon energiavarastot riittävinä. Pitemmät ruokailutauot altistavat iltanapostelulle, ja siitähän seuraa painonnousua.

Kotimaa
Tampereen kaupungin vastaava ravitsemusterapeutti Liisa Kalttila
Tampereen kaupungin vastaava ravitsemusterapeutti Liisa KalttilaKai Pohjanen / Yle

Tampereen kaupungin vastaava ravitsemusterapeutti Liisa Kalttila saapuu haastatteluun suoraan lounaalta. Hänen lounaansa on tänään sisältänyt monenlaista salaattia, täysjyväriisiä sekä kanakastiketta. Lisäksi lounaaseen kuului ruisleipäpalanen sekä jälkiruokakahvi. Kyseessä näyttäisi olevan tyypillinen ruokailusuositusten mukainen lounas.

– Ruokajuomaksi otin piimää, joka tuntuu olevan varsin yleistä ravitsemusterapeutin ammatissa toimivilla, Kalttila naurahtaa.

Ammattilaisten suosittelemalta lounaslautaselta löytyy puolet vihanneksia tai kasviksia, neljäsosa riisiä, perunaa tai pastaa ja viimeinen neljännes kalaa tai kanaa. Parina päivänä viikossa voi makuhermojaan ilahduttaa myös punaisella lihalla.

Kevyttä ja raskaampaa oikeassa suhteessa

Lounasravintoloissa tai henkilöstöruokaloissa syödessä tulee Kalttilan mukaan nautittua enemmän kasviksia kuin töihin mukaan otettavissa eväsannoksissa. Kevyt, mutta riittävästi energiaa antava ruoka tuo vireyttä päivään ja sen rutiineihin.

Hyvin raskas ruoka alkaa tuntua viimeistään iltapäivästä, jolloin ihmisillä tulee luontaisesti yhden-kahden aikaan pieni notkahdus vireystilaan. Raskaan ruoan jälkeen ei puhuta enää notkahduksesta vaan syvästä kuopasta.

Lounaalla kannattaa miettiä, ettei se ole mikä tahansa pieni välipala, vaan sen tulee sisältää myös riittävästi energiaa. Raavaan, fyysistä työtä tekevän miehen kannattaa ottaa lounaslautaselleen suhteellisen reipas annos kanaa, kalaa tai lihaa. Lisäksi salaatin joukkoon voi lisätä öljykastiketta ja näillä neuvoin pitäisi energiansaannin olla siihen malliin turvattu, ettei nälkää tarvitse nähdä, ravitsemusterapeutti lupaa.

– Mies voi täydentää ateriaansa myös leivällä enemmän kuin nainen, Kalttila jatkaa.

Sopiva ruokailuväli pitää kiukun loitolla

Tasainen syöminen pitkin päivää torppaa illan jääkaapilla käyntiä ja turhaa herkkujen napostelua parhaiten. Ihminen voi pärjätä pitemmälläkin ateriavälillä ilman, että elimistö kärsii. Normaali kahdeksan tunnin mittainen työpäivä on jo kuitenkin niin pitkä aika pelkällä kahvin voimalla elettäväksi, ettei ravitsemusterapeutti suosittele sitä kenellekään.

– Epäilen, että tämän jälkeen ruokavalinnat eivät ole illalla yhtä hyviä kuin jos olisi päivän mittaan kuitenkin syönyt jotain, Liisa Kalttila uumoilee.

Ylipäänsä 3-5 tunnin välein syöminen on järkevää. Jos ihminen huomaa tarvitsevansa välipalaa parin tunnin välein, pitää alkaa miettiä, onko oikeasti syönyt riittävästi.

– Jos syö niin, että aina jää pieni nälkä, on se jo hammasterveydenkin kannalta tosi huono juttu, Kalttila painottaa.

Erityisesti naisilla pitemmät ateriavälit voivat näyttäytyä kiukkuisuutena. Kyseessä ei kuitenkaan mitä ilmeisimmin ole verensokerin lasku, sillä terveellä ihmisillä se ei koskaan laske huolestuttavan matalalle.

– Ehkä se näissä kiukkutapauksissa laskee juuri sen verran, että se saa aikaan tällaisen reaktion tai sitten kyseessä on vain nälkä, ravitsemusterapeutti naurahtaa.

Esteettinen ruoka maistuu paremmalta

Yksi tärkeä asia syömisessä on mielihyvän saaminen. Esimerkiksi lounas katkaisee sopivasti päivää ja antaa mahdollisuuden myös toisten ihmisten tapaamiseen. Ruoka maistuu paremmalle seurassa ja myös sen näkö on tärkeä.

– Ihminen syö myös silmillään, samalla syödessä voi laskea värejä, muotoja ja löytää erilaisia makuja sekä hajuja, Liisa Kalttila listaa ruoan ulkonäön tärkeydestä puhuttaessa.