Kulttuurit törmäävät uimahallissa – alastomuus on tabu, mutta niin on tuijottelukin

Kantasuomalaiset paheksuvat turvapaikanhakijoita, jotka eivät noudata uimahallien järjestyssääntöjä, kiertelevät ryhmissä altaalla ja katselevat. Turvapaikanhakijat taas ihmettelevät suomalaisten totista puurtamista altaassa.

Kotimaa
Oulun uimahallin pääallas
Timo Sipola / Yle

Turvapaikanhakijat näkyvät myös Suomen uimahalleissa. Oulussa vastaanottokeskuksista ja hätämajoitustiloista on virrannut viime syksystä lähtien uusia kävijöitä varsinkin Raksilan uimahalliin.

Huomiota on herättänyt isommissa porukoissa kulkeminen, vaikka suhteellisen kansainvälisessä ja Suomen oloissa suuressa opiskelijakaupungissa erinäköisiin ihmisiin sinänsä on totuttu.

Soittokierros Pohjois-Pohjanmaan uimahalleihin ja kylpylöihin kertoo että kylpylöissä turvapaikanhakijoita ei juuri ole näkynyt, mutta turvapaikanhakijoiden sijoituspaikkojen lähistöllä sijaitsevissa uimahalleissa paljonkin.

Uteliaisuus vei nuoren miehen naisten puolelle

Missään ei raportoida varsinaisesta lähentelystä, mutta Haukiputaan Vesi-Jatulissa nuori turvapaikanhakija on kuitenkin tahallaan mennyt naisten puolen suihkutiloihin.

Aika vähillä ongelmilla ollaan päästy.

Aini Seppänen

– Kaverit hänelle kyllä näyttivät että se on naisten puoli, älä mene sinne. Mutta sinne se silti meni, utelias oli tieten, kertoo Merja Kotisaari Vesi-Jatulista.

Useimmiten valvojien ohjeistus on Haukiputaallakin mennyt perille.

– Se vain vaatii vähän töitä, toteaa Kotisaari.

Ohjeistettavaa on lipunostosta altaalle

Oulun isoimmassa uimahallissa Raksilassa on viime alkusyksystä saakka käynyt paljon nuoria turvapaikanhakijamiehiä, jotka ovat liikkuneet pääsääntöisesti 4-8 hengen ryhmissä. Ohjauspalveluiden päällikkö Marko Savolainen Oulun uimahallista kertoo, että aika paljon heitä on jouduttu ohjeistamaan ja neuvomaan.

– Pieniä haasteita on ollut erityisesti peseytymisessä. Ilman uimahousuja peseytyminen ei ilmeisesti sovellu heidän uskontoonsa, arvioi Savolainen.

Säännöt ovat samat kaikille. Ohjeistuksen tarvetta on ollut koko ketjussa lipunostosta, peseytymiseen, saunomiseen, pukeutumiseen ja käyttäytymiseen altaalla.

Sinne se silti meni, utelias oli tieten.

Merja Kotisaari

Uimahalli ei ole tirkistelypaikka

Savolaisen mukaan turvapaikanhakijat tykkäävät kierrellä ja katsella altaalla 4-8 hengen ryhmissä.

– Se on herättänyt keskustelua kantasuomalaisten parissa joiden suhtautumiseen ovat vaikuttaneet myös syksyn tapahtumat. Uinninvalvojat ovat ohjeistaneet turvapaikanhakija-asiakkaita, että tyhjä istuskelu tai katselu ei ole suotavaa, vaan siihen puututaan. Suomessa uimahallissa uidaan, eikä se ole tirkistelypaikka.

Tilanne on kuitenkin Savolaisen mukaan parantunut syksyn aikana, kun ohjeistusta on jaettu tehostetusti turvapaikanhakijoille. Uimahallihenkilökunta on muun muassa käynyt vastaanottokeskuksissa kertomassa miten uimahallissa tulee käyttäytyä.

Suomalainen suorituskeskeinen kulttuuri kummastuttaa

Samalla on käynyt ilmi että turvapaikanhakijoillakin on hämmästelyn aiheita suomalaisten käyttäytymisessä.

– He ihmettelevät meidän tapaamme uida nopeasti hiki hatussa ja lähteä äkkiä pois. Se on heille uutta, toteaa Savolainen.

Myös Pudasjärven Puikkarissa käy turvapaikanhakijoita, mutta vähemmän kuin aikaisempina vuosina kun paikkakunnalla on turvapaikanhakijoita ollut.

– Aluksi kun he kävivät innokkaammin. Majoitustiloista on kuitenkin useamman kilometrin matka uimahallille ja pakkanen on ehkä hillinnyt uintihaluja, arvioi Aini Seppänen Puikkarista.

Alastomuus on tabu

Seppänen sanoo, että turvapaikanhakijoiden kulttuurissa alastomuus on tabu ja uimahousut ovat aina jalassa. Tai sitten niitä ei ole ollenkaan, ja uidaan alushoususillaan.

– Tällaisesta paikalliset tietenkin suuttuvat, kun he eivät aina noudata meidän sääntöjä. Jos itse olen valvomassa, niin äkkiä vien uikkarit ja kerron että alushousuilla ei toistaa kertaa tänne tulla, toteaa Seppänen.

He ihmettelevät meidän tapaamme uida nopeasti hiki hatussa ja lähteä äkkiä pois.

Marko Savolainen

Hänenkin mielestään kulttuurien välinen hankaus tulee ennen kaikkea tyylien erilaisuudesta.

– Isoon ääneen ollaan ja liukumäkeenkin tullaan juosten. He ovat eläväisempiä kuin me suomalaiset, mutta aika vähillä ongelmilla on päästy, tiivistää Seppänen.

Miessiivoojasta tuli valituksia

Pohtia voi tietysti sitäkin miltä oma alastomuus naissiivojan edessä tuntuu miehestä, jonka kulttuurissa alastomuus on tabu. Mutta ainakaan Oulun uimahalleista vastaava Oulun kaupungin isännöitsijä Jari Leviäkangas ei ole kuullut että yksikään turvapaikanhakija olisi valittanut naissiivoojista miesten puolella.

– Kerran aikaisemmin kyllä kokeiltiin miessiivoojaa miesten suihkutiloissa, mutta kun siitä tuli valituksia, palattiin entiseen käytäntöön. Naissiivoojat huolehtivat meillä sekä miesten että naisten puolen siivouksesta, kertoo Leviäkangas.