Robotit vievät työt – mutta se saattaa olla suomalaisten etu

Robottien tekemiä töitä on kuvattu englanniksi kolmella d:llä: dirty, dull and dangerous, eli likainen, tylsä ja vaarallinen. Kuvaus ei pidä paikkaansa. Robotit muun muassa kirjoittavat uutisia.

Kotimaa
Valko-harmaa Nao robotti seisoo kahdella jalalla ja viittilöi käsillään
Yle

Marraskuussa 2014 tehtiin eräänlaista historiaa. Los Angeles Times julkaisi tuolloin ensimmäisenä uutisen maanjäristyksestä Kaliforniassa. Järistys oli pieni, eikä uutinen sinällään ollut erityisen merkittävä. Merkittäväksi tapauksen teki se, että uutisen kirjoitti robotti (siirryt toiseen palveluun).

Maanjäristysuutisen kirjoittaminen on suhteellisen yksinkertainen tehtävä, sillä perusuutisen voi tuottaa suoraan annetusta datasta. Mutta robotit tekevät muutakin. Attendon hoivakodeissa koekäytettiin viime lokakuussa Lydia -hoivarobottia. Se on lähinnä seuralainen, eli sosiaalisesti avustava robotti.

– Lydian kaltainen robotti poistaa yksinäisyyttä, ja soveltuu esimerkiksi neurokognitiiviseen kuntoutukseen. Fyysisesti avustava robotti on vaikeampi toteuttaa, koska se vaatii robotilta esimerkiksi voimaa, kertoo Kimmo Vänni Tampereen ammattikorkeakoulusta.

Robotit vievät työpaikkoja

Uutisia siitä, miten ja mitkä työt robotit vievät, tuntuu tulevan virtanaan. Ennusteet työpaikkakadosta vaihtelevat 30 prosentin ja 70 prosentin välillä.

Robotit eivät ole ensimmäinen töitä vievä teknologinen askel. Suomessa ei ole enää tukkijätkiä eikä sentraalisantroja, ei hevosmiehiä eikä bensapoikia.Valtaosa maatalouden työpaikoista on kadonnut (siirryt toiseen palveluun), ja niiden tilalle on tullut uusia ammatteja lähinnä palvelualoille.

1700-luvulta asti on pelätty, että koneet vievät työt.

Tuomas Lukka

Kehruu-Jennystä (siirryt toiseen palveluun) asti 1700-luvulta asti on pelätty, että koneet vievät työt. Tietokoneiden tullessa pelättiin, että ne vievät työt, sanoo Tuomas Lukka Zen Robotics -yhtiöstä.

Uudet työpaikat sisältävät sellaisia elementtejä, joihin robotit eivät ainakaan vielä pysty. Robotit eivät esimerkiksi ole luovia, ja niiden sosiaaliset taidot ovat rajalliset.

Robotit tuovat työpaikkoja

Automaation ja robotiikan lisäksi työpaikkoja on siirtynyt halvemman työvoiman maihin. Sieltä työt saattavat tehdä paluuta (siirryt toiseen palveluun), jos ja kun robotiikka edistyy ja yleistyy. Uuttera robotti saattaa korvat kymmeniä työntekijöitä - eikä sille tarvitse maksaa palkkaa.

Esimerkiksi ABB:n Vaasan tehtaalla pohditaan jo töiden siirtämistä ulkomaisilta alihankkijoilta takaisin Suomeen. Samoin Valmetin Uudenkaupungin autotehtaan menestys perustuu satoihin robotteihin.

Robotit voivat myös parantaa esimerkiksi turvallisuutta. Keski-Suomen keskussairaalan apteekissa suonensisäiset antibiootit annostelee robotti.

Tähän ei robotti pysty?

Samalla tavalla kuin laaditaan listoja siitä, mitkä työt robotit vievät, laaditaan myös listoja siitä, mihin robotti ei pysty. Näiden listojen ongelma on se, että ne perustuvat nykyiseen maailmaan ja robottien nyt näköpiirissä oleviin mahdollisuuksiin.

– En uskalla sanoa mitään sellaista, mihin robotti ei koskaan pystyisi. On asioita, joihin menee varmasti aikaa, mutta on mahdotonta sanoa, että jokin olisi tyystin mahdotonta, sanoo Lukka.

On mahdotonta sanoa, että jokin olisi tyystin mahdotonta.

Tuomas Lukka

Monet töistä on automatiikan ja ihmistyön yhdistelmiä. Tämä juttu on kirjoitettu järjestelmällä, joka automaattisesti muodostaa siitä verkkosivun.

– On vaikeaa sanoa, mihin asti tässä voidaan mennä, missä ajassa esimerkiksi kaivinkoneet oppivat tekemään työnsä ilman kuljettajaa, Lukka pohtii.

Ihmiselle helppo voi olla robotille vaikeaa

Robotti ei väsy, eikä tee virheitä. Se ei myöskään ymmärrä maailmaa. Tästä kertoo myös se, että monet asiat, jotka ovat ihmiselle helppoja, ovat robotille vaikeita.

– Robotti tai tietokone esimerkiksi laskee helposti suuria lukuja yhteen, mutta jos robotilta kysyy, että mitä tässä kuvassa tapahtuu, ei se osaa vastata, kertoo Lukka.

Koneeseen on helppo saada mukaan sellaisia mekanistisia tunteita kuin vaikkapa pelästyminen, mutta esimerkiksi empatian kanssa ei ole onnistuttu. Kone voi siis "tuntea", mutta ei ymmärtää muitten tunteita, eikä reagoida niihin.

– Siksi me yritämme saada robotin ymmärtämään maailmaa. Jos se ymmärtää maailmaa paremmin, se osaa myös paremmin tehdä meille hyödyllisiä asioita, Lukka sanoo.