Epätietoisuus vanhuksen pärjäämisestä raastaa omaisia ja tuttavia – Mikkelissä ryhdyttiin kertomaan huolesta netin kautta

Tutun vanhuksen pärjäämisestä herännyttä huolta ei tarvitse puntaroida yksinään tai suvun kesken. Yhteydenotto kaupunkiin onnistuu Mikkelissä nettilomakkeen avulla. Huoli-lomakkeen avulla on kerrottu esimerkiksi vanhuksen arkisista pulmista tai alkoholinkäyttöön liittyvistä ongelmista.

terveys
Vanhan ihmisen kädet ristittynä syliin.
Sini Salmirinne / Yle

Vaikka läheinen on epävarma vanhuksen arjen sujumisesta kotona, kynnys ottaa yhteyttä kuntaan voi olla suuri. Hämmennystä voi aiheuttaa jo se, kenelle huolista kuuluu kertoa.

Mikkelissä tilannetta on helpotettu puoli vuotta sitten avatulla palvelulla, jolla nettilomakkeen avulla voi välittää tietoa vanhuksen tilanteesta. Yhteydenottoja on tullut jo 25 vanhuksen asioista.

Esimerkiksi ulkomailta on helpompi ottaa yhteyttä netin kautta kuin puhelimella.

– Yleensä huoli herää vanhuksen toimintakyvystä ja muistiongelmista. Omaiset ehkä asuvat kaukana, ja haluavat varmistaa, että omat vanhemmat tai sukulaiset pärjäävät. Huoli-ilmoituksen voi kuitenkin täyttää kuka tahansa. Esimerkiksi naapuri voi huomata, että vanhuksella ei ole kaikki kunnossa, kertoo palveluohjausyksikön esimies Sari Kärkkäinen Mikkelin kaupungilta.

Huoli-lomakkeen tietojen perusteella pohditaan, millaista tukea vanhus voisi tarvita. Tilannetta ruoditaan yhdessä vanhuksen kanssa, eikä yhtä oikeaa ratkaisu- tai tukimallia ole.

– Voimme tarjota vanhukselle esimerkiksi terveystarkastusta tai ennaltaehkäisevää kotikäyntiä. Joillekin on ajankohtaista puhua ateriapalveluista. Monesti ei ole isoista asioista edes kyse, vaan ihmiset saavat näin tietoa ja ohjausta palveluista, jotta voivat ottaa sitten yhteyttä, kun tosipaikka tulee, kertoo Kärkkäinen.

Huolen voi ilmaista nimettömästi

Mikkelissä toimitaan niin, että yleensä vanhukselle soitetaan ja keskustellaan hänen tilanteestaan, minkä jälkeen hänelle voidaan tarjota apua. Jos vanhus ei vastaa puhelimeen eikä avaa oveakaan, hänelle jätetään postilaatikkoon viesti, jossa on palveluohjaajien yhteystiedot.

– Tälläkin tavalla olemme tavoittaneet ihmisiä, että ovat ottaneet sitten itse yhteyttä, meitä ei vain ole haluttu kotikäynnille. Voimme tavata sitten jossain muualla. Olemme yleensä päässeet hyvin juttusille ja meidät on otettu hyvin vastaan, toteaa Kärkkäinen.

Huoli-ilmoituksen voi tehdä nimettömänä siinä mielessä, että vanhukselle ei kerrota, että hänestä on tehty tällainen ilmoitus. Palveluohjaajat haluavat kuitenkin yleensä keskustella myös ilmoituksen jättäjän kanssa, joten lomakkeeseen on kirjattava myös yhteystiedot.

Ilmoituksen voi tehdä myös yhdessä vanhuksen kanssa, jolloin lomakkeeseen kirjataan, että huolen kohde on tietoinen lomakkeen täyttämisestä.

– Ja vaikka lopulta osoittautuisi, että asiat ovatkin vanhuksella ihan kunnossa, niin ei se ilmoituksen täyttö ole ollut huono juttu, vaan silloin on osoitettu, että huolehditaan. Ei tarvitse siis pelätä, että tekee turhia ilmoituksia, vaan palveluohjaajien tehtävä on arvioida, mikä se tilanne on, sanoo Kärkkäinen.