1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kouluruokailusta tulee melkein oppiaine – "Ruoka on enemmän kuin mahantäyte"

Suomessa 900 000 lasta ja nuorta syö päivittäin maksuttoman kouluruoan. Elokuussa ryhdytään puhumaan uuden opetussuunnitelman mukaisesti ruokakasvatuksesta, koska jatkossa ruoan kautta opetellaan muun muassa tapakasvatusta, kulttuuria ja kuluttamista.

Kuva: YLE / Jani Aarnio

Suomalainen kouluruoka on sosiaalinen innovaatio, joka luotiin jo 1940-luvulla kaikille koululaisille päivittäiseksi ateriaksi.

– Se on kehittynyt vuosien varrella yhteiskunnan ja ruokamieltymysten myötä. Kouluruoka on yhä edelleen ravitsemussuositusta noudattava lämmin ateria jokaiselle koululaiselle, sanoo Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Manninen.

Koululainsäädäntöä purettaessa 1990-luvun lopulla kouluruokailu sai uusia sävyjä.

– Sinne jätettiin neljä tärkeää kriteeriä. Suomessa pitää tarjota esi- ja perusopetuksen kouluissa tarkoituksen mukainen järjestetty ja ohjattu täysipainoinen maksuton ateria.

"Ruokailun pitää olla suunnitelmallinen, ei pakollinen pakko"

Vuonna 2004 kouluruokailu sai merkittävimmän roolin kuin vain energialisä tai jaksamisen vahvistaminen. Se sai opetuksellisen roolin. Elokuussa uuden opetussuunitelman mukaisesti ryhdytään puhumaan ruokakasvatuksesta.

Kyseessä ei pelkkä syöminen, se kytkeytyy osaksi opetusta ja kasvatusta.

Marjaana Manninen

– Ruokailu tulee yhä enemmän osaksi koulun kasvatuksellista toimintakulttuuria. Se sisältää ravitsemuksen, kulttuurin, tapakasvatuksen, terveyden ja  kuluttamisen. Eli asiat, joita voi ruoan avulla opettaa. Ruoka on enemmän kuin mahantäyte.

Jatkossa kyseessä ei ole pelkkä syöminen, vaan se kytkeytyy osaksi opetusta ja kasvatusta.

– Se on luonteva päivittäinen yhteisöllisyyden mahdollistava tapahtuma ja siihen voidaan kytkeä erilaisia kasvatuksellisia tavoitteita. Opitaan keskustelemaan ruoasta ja aistimaan siitä, sanoo Manninen.

Kasvavat oppilasmäärät ja samat ruokailutilat

Suomessa ajan ilmiö on, että aika ei meinaa riittää kouluruoan nauttimiseen.

– Se on vähän huolestuttavaa, kun keskimääräinen aika on 30 minuuttia. Aterialle pitäisi antaa aikaa ja aikaa pitäisi jäädä myös ulkoilemiselle. Jotkut koulut ovat alkaneetkin tehdä niin, että oppilaat käyvät ensin ulkona ja sitten siirtyvät ruokailemaan, sanoo Manninen.

Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta kasvatuksesta ja ohjauksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa

Marjaana Manninen

Kymmenen viime vuoden aikana oppilasmäärät ovat kasvaneet, mutta ruokailutilat ovat pysyneet entisellään.

– Siellä on entistä enemmän oppilaita samaan aikaan ruokailemassa tai ryhmät on porrastettu niin, että yksi ryhmä ruokailee 10-15 minuuttia ja sitten pitää tulla uusi ryhmä. Tämä ei tue sitä ajattelua, että ruokailussa olisi aikaa onnistuneeseen kasvatukselliseen lopputulokseen.

Lapsen koulupäivä pitäisi suunnitella Opetushallituksen opetusneuvos Marjaana Mannisen mukaan niin, että aika riittää.

– Se on koulukohtaisesti sovittava. Kyllä siellä tahtoo vähän kiire olla, esimerkiksi koulukuljetukset saattavat vaikuttaa aikatauluihin. Jatkossa oppilas on keskiössä.

– Se edellyttää, että joku ottaa vastuun ja koordinoi. Opettajat huolehtivat ruokailun yhteydessä annettavasta kasvatuksesta ja ohjauksesta yhdessä koulun muiden aikuisten kanssa, sanoo Manninen.