Perhe osti tärisevän talon ja joutui vuosien oikeusprosessiin – asiantuntija kertoo, kuinka vältät taloriidat

Kun oman kodin hankinnasta tulee uuvuttava oikeustaistelu, ihminen muuttuu. Omakotitalon ostaja ja myyjä kertovat, miten riidassa kävi. Juttu on julkaistu maaliskuussa 2018.

kiinteistökauppa
Arto Haverinen ja Sanna Mäntynen keittiössä.
Arto Haverinen ja Sanna Mäntynen ostivat talon junaradan varrelta vuonna 2013. Siitä alkoi pitkä prosessi oikeudenkäynteineen.Nina Keski-Korpela / Yle

HattulaAloitetaan joulukuusta 2015. Kanta-Hämeessä, Hattulan keskustaajamassa Parolassa Junailijantiellä seisoo savimaalla vaalea, kaksikerroksinen puutalo. Pihaa kiertää puuaita, takapihalla on autotalli. Kuistilta on kirjaimellisesti kivenheiton matka junaradalle. Parolan rautatieasema näkyy radan toisella puolella vasemmalla.

Paikka on Arto Haverisen nelihenkisen uusperheen koti. 213 500 euron ja 128 neliömetrin talo on vienyt perheen rahat ja isännän yöunet, sillä ohiajavien junien aiheuttama tärinä häiritsee nukkumista.

Kännykän kalenteriin kirjattu perjantaina 20. marraskuuta 2015 heräämisiä junan tärinään
Arto Haverinen säilytti yöllä kännykkäänsä sängyn vieressä ja kirjasi muistiin heräämisiä junan tärinään.Nina Keski-Korpela / Yle

– Varmaan kaksi kolme kertaa viikossa herään keskellä yötä, usein puoli neljän aikaan. Välillä valvotaan siitä aamuun saakka, kun ei enää uni tule.

Pahinta ei ole melu vaan tärinä.

– Talo lähtee huojumaan ja herään siihen. En välttämättä joka kerta, mutta aika usein, Haverinen kertoo vakavana.

Oma koti on usein perheen suurin ostos. Kun siinä jokin menee vikaan, joutuu kauppaa setvimään pahimmassa tapauksessa jopa oikeudessa.

Niin kävi Haverisillekin.

Tärisevän talon ikkunat helisevät

Hattulan kunnan meluselvitys vuodelta 2010 toteaa, että suuri osa Parolasta on yli 45 desibelin melualuetta. Yöaikaan 50 desibelin melualue yltää noin 300 metrin päähän rautatiestä itään.

Haverisen perheen talo on rakennettu noin 30 metrin päähän lähimmästä junaraiteesta. Pääradalla noin 50 metrin päässä talon ohittavia junia kulkee päivittäin useita kymmeniä.

Tärinämittausten mukaan tässä ei saisi olla asuntoa.

Arto Haverinen

– Tietysti tiesimme, että rata on vieressä. Oletimme kuitenkin, että asiat ovat kunnossa, kun tähän on saanut talon rakentaa. Mutta tärinämittausten mukaan tässä ei saisi olla asuntoa.

Talossa keväällä 2015 tehtyjen mittausten mukaan tärinä on häiritsevää ja ylittää suositusohjeiden raja-arvot. Päivällä pikajunan ajaessa ohi talon yläkerrassa ikkunat helisevät.

Ensin meni ilmanvaihto

Arto Haverinen tuli avopuolisonsa Sanna Mäntysen kanssa Hämeenlinnasta Hattulaan katsomaan pari vuotta vanhaa taloa ensimmäisen kerran syksyllä 2012. Sanna oli aiemmin asunut radan varrella vanhassa rintamamiestalossa eikä radan läheisyys huolestuttanut. Paikka oli hyvä ajatellen kunnan palveluita, lasten päiväkodit ja koulut lähellä.

Niinpä kaupasta lyötiin kättä päälle huhtikuussa 2013.

Jälkiviisaana Haverinen arvioi nyt, että kiinteistönvälittäjän antamat tiedot olivat vaillinaiset.

– Kaikki oli viimeisen päälle ja luokiteltu hyväksi. Nyt tarkastusten jälkeen sanoisin, ettei voi puhua edes tyydyttäväkuntoisesta. Kiinteistö on myyty väärillä tiedoilla, jätetty kertomatta asioita, Haverinen kertoo.

Ikkunasa vesipisaroita
Ikkunat hikoilevat pakkasella.Arto Haverinen

Arto, Sanna ja perheen tuolloin 4- ja 12-vuotiaat lapset muuttivat taloon vapunpäivänä 2013. Heinäkuussa alkoi tuntua, ettei talossa kaikki ole kunnossa. Ensimmäinen korjattava kohde tuli marras-joulukuussa 2013, jolloin todettiin, että ilmanvaihto ei toimi.

Ensimmäisenä talvena, 2014 tammi–helmikuussa, yläkerran vessa puolestaan jäätyi. Myyjä lupasi korvata korjauskustannukset, kuten ilmastoinninkin suhteen.

Karu tuomio: "Koko talo pois ja uusi tilalle"

Vikojen ilmettyä perhe ryhtyi selvittämään talon kuntoa perusteellisesti, perustuksista lähtien. Vikalista piteni. Virheitä löytyi muun muassa perustuksesta, sokkelista, salaojista, sähköasennuksista, höyrynsuluista ja ulkoseinän puuverhoilun tuuletuksesta.

– Routaeristeistä on jätetty puolet pois ja muutenkin poikettu suunnitelmasta. Rakennusluvan ehtona oli tärinäselvitys, jo ennen suunnitteluvaihetta olisi siis pitänyt ottaa huomioon tärinästä ja melusta johtuvia asioita. Ainakin tärinän osalta ne ovat jääneet tekemättä, Arto Haverinen kertoo.

Yläkerran sisäkatosta purettu kohta, jossa näkyy tiivistämätön höyrynsulkumuovi
Kuntotutkimusten yhteydessä talon yläkerran sisäkattoa on purettu auki. Höyrynsulkumuovia ei ole tiivistetty.Nina Keski-Korpela / Yle

Lämpökuvaus osoitti niin alhaisia pintalämpötiloja, että kosteus voi tiivistyä rakenteisiin höyrynsulun sisäpuolellekin. Kukaan asukkaista ei ole kuitenkaan kärsinyt sisäilmaoireista.

Perhe on käyttänyt talon tarkistuksiin ja selvityksiin tuhansia euroja. Asumisterveysasiantuntijan mukaan talossa on vikoja, joita ei pysty jälkikäteen korjaamaan – tai se on hyvin kallista ja monimutkaista.

– Hänen mielipiteensä on, ettei tätä kannata korjata, koska tämä on paikalla, jossa ei taloa edes saisi olla. Tärinät olisi pitänyt ottaa perustuksia suunniteltaessa huomioon. Koko talo pois ja uusi tilalle, jos halutaan tässä olla.

Rakennuttaja myöntää virheitä

Talon rakennuttanut eläkeläinen Jukka Heino kertoo, että hän teki taloa alun perin kesäkotinsa naapuriin tyttärelleen eikä myytäväksi. Lopulta tytär ei kuitenkaan halunnut muuttaa Parolaan.

Miksi tärinäselvitykset jäivät tekemättä?

Jukka Heino muistaa keskustelleensa asiasta vastaavan mestarin kanssa.

– Tuumattiin, ettei selvityksiä ole koskaan tehty. Jokainen radan varressa asuva tietää, että siitä tulee tärinää ja ääntä. Mutta miksi sain muuttoluvan, vaikka en ollut toimittanut rakennusvalvontaan kaikkia papereita?

Jokainen radan varressa asuva tietää, että siitä tulee tärinää ja ääntä.

Jukka Heino

Talossa on virheitä, jotka rakennuttaja myöntää: ne olisi voitu korjata. Puuttuvat melu- ja tärinäselvitykset olivat myös virhe.

– Ikkunoissa on vetoa, mutta nekin voi lisäeristää tai säätää. Veto ja sokkelilevyjen liimakiinnitys kuitenkin ovat selvät virheet, hän myöntää.

Erikoisvahvistettu pohjalaattakaan ei ole sellainen kuin piirustuksissa. Heinon mielestä se on nykyisellään vahvempi ja parempi. Perustuksen muutaman sentin pullistumankin hän myöntää.

"Loistotalo! Kaikki toimii"

Heino ei kuitenkaan halua osoittaa sormella ketään osapuolta.

– Ihan turha silti syyttää kunnan rakennustarkastajaa, vastaavaa työnjohtajaa, urakointiporukkaa tai muita. Ne ovat aina vastuusta vapaat ja rakennuttaja vastaa aina viime kädessä itse, Heino myöntää.

Talon kokonaisuudesta hänellä on selvä mielipide.

– Loistotalo! Olen itse asunut talossa vuoden, hämeenlinnalainen lapsiperhe asui siinä vuokralla vuoden ja Haverisetkin lähes viisi vuotta. Sinne on muutettu vuonna 2010 ja kaikki toimii.

Edes kuntotarkastajien lausunnot eivät saa Heinoa vakuuttumaan talon huonosta kunnosta. Häneen mielestään kuntotarkastajat tekevät vain bisnestä.

– Ne antavat lausunnon, rahastavat ja lähtevät pois. Meissä on ihmisiä, että haetaan se vika vaikka mistä, ja maksetaan niiden löytämisestä asiantuntijoille.

Luottamus viranomaisiin mennyttä

Vaikka perheen arki talossa rullasi, mieli oli raskas. Taloriita sai aikaan useita riitoja myös perheen aikuisten välille. Arto Haverisen päällimmäinen tunne koko jupakasta on katkeruus. Miten näin voi käydä?

Avattua omakotitalon sokkelia
Sokkelia on tutkittu kuntotarkastusten yhteydessä. Nina Keski-Korpela / Yle

– Henkilökohtaisesti tämä on nostanut katkeruutta ja luottamuspulaa eri viranomaisiin ja rakentamiseen, että tällaista sallitaan ja annetaan tehdä. Kyllä tämä on taakka, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Haverinen kritisoi Hattulan kuntaa rakentamisen sallimisesta radanvarsipaikalle.

– Rakennustarkastaja hylkäsi paikan ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla haetaan rakennuslupaa kunnanhallituksen poikkeusluvan kautta, niin mitä siihen voi sanoa? Onko se oikeudenmukaista, hylätään ensin ja sitten annetaan äänestyksen perusteella rakentaa – ja paikka ei ole muuttunut miksikään?

Rakennustarkastaja: "Vaikea ottaa kantaa"

Oliko kunnan ratkaisu rakentamisen sallimisesta oikea?

Hattulassa vuodesta 2003 rakennustarkastajana toiminut Jorma Immonen miettii ratkaisua jälkikäteen.

– En pysty sitä arvioimaan. Kunta määrittelee itse maankäytön alueellaan ja tämähän on poikkeusluvalla tehty. Radan varrelle on tehty viime vuosina useita omakotitaloja. Ympärillä on vanhoja kiinteistöjä asumiskäytössä, eli olisiko pitänyt tehdä toisin, sen arviointi ei kuulu minulle.

Terassilta näkymä Parolan asemalle
Talon kuistilta on suora näkyvyys Parolan asemalle. Lähin junaraide on noin 30 metrin päässä.Nina Keski-Korpela / Yle

Arto Haverisen mielestä lopputarkastuksessa on hyväksytty rakennusmääräysten vastaisia asioita. Immonen kävi itse tekemässä talon käyttöönottokatselmuksen ennen lopputarkastusta.

Vastaako talo rakennusluvan määräyksiä?

– Rakennuttaja hyväksytti pääpiirustukset, joilla on lupa haettu ja ne noudattelevat poikkeuslupapäätöstä. Siellä tehdään paljon vaiheita, joita rakennusvalvonta ei pysty tarkistamaan parhaalla tahdollakaan, kun katsotaan jo tehtyjä töitä, rakennustarkastaja Jorma Immonen vastaa.

Vastuu rakentamisesta on lain mukaan aina hankkeeseen ryhtyvällä, ei kunnalla. Rakennuttajan vastuu kestää 10 vuotta rakennuksen käyttöönotosta.

Kaupan purkua haetaan käräjiltä

Kiinteistö arvioitiin arvottomaksi ja VTT:n tärinätutkijan mukaan talon tärinää ei voi korjata. Perhe katsoi kokemustensa ja erilaisten selvitysten jälkeen, että ainut vaihtoehto oli viedä asia oikeuteen ja hakea kaupan purkamista. Riita-asia tuli vireille elokuussa 2015 Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa.

Rakennuttaja Jukka Heinon käräjäoikeudelle antaman kirjallisen vastauksen mukaan kiinteistössä ei ole sellaisia olennaisia virheitä, jotka oikeuttaisivat kaupan purkuun tai kauppahinnan alentamiseen. Tärinä on "pieni epämukavuustekijä, jolla ei ole käytännön merkitystä asumismukavuuteen." Heino tarjoutui jo lokakuussa 2014 palauttamaan kauppahinnasta 5 000 euroa, mikä kattaisi hänen mielestään virheiden korjauksen.

Mies osoittaa talon ulkovuorauksen tuuletusrakoa
Arto Haverinen näyttää rakennuksen ulkovuorauksen tuuletusrakoa, jota ei käytännössä ole.Nina Keski-Korpela / Yle

Haveriset ja Heino eivät ole ainoita, jotka kävivät oikeutta kiinteistövirheistä. Oikeusministeriön kokoamassa tuomioistuinten työtilastossa kerrotaan, että kiinteistöä koskeva riita -kategorian juttuja on ratkaistu Suomen käräjäoikeuksissa 159 tapausta vuonna 2016. Keskimääräinen käsittelyaika on ollut melkein vuoden. Hovioikeuksien ratkaisuja on kirjattu 46.

Kannattaako taloriitaa ylipäätään viedä oikeuteen?

Asianajaja: taloriidoille ei näy loppua

Asianajaja Petri Järvensivu on hoitanut satoja asuntokauppariitoja noin 30-vuotisen uransa aikana. Hän kertoo, että riitojen määrä on lisääntynyt, vaikka asianajajat sanovat suoraan, jos heidän mielestään perustetta kanteeseen ei ole.

Järvensivun mukaan jopa 80 prosenttia taloriidoista sovitaankin jo ennen varsinaista oikeudenkäyntiä. Vaikeimpia ovat tapaukset, joissa ostajan hankkima talo onkin asumiskelvoton ja myyjä on jo aloittanut rahoilla uuden rakennusprojektin. Silloin molemmilla osapuolilla on paljon pelissä.

Kokenut juristi kertoo yleisellä tasolla, että alussa osapuolet ovat yleensä katkeria.

– Ehkä prosentti tai kaksi asiakkaista on jääräpäitä, joille mikään uhkakuvien maalailu lopputuloksesta ei mene läpi. Suurin osa tajuaa tilanteen, kun pannaan faktat pöytään.

Tyypillisesti ostaja kokee virheen isoksi, mutta kaikki ikävät asiat talossa eivät ole virheitä. Edes kaikki rakennusvirheet eivät ole kiinteistön kauppaa käsittelevän lain tarkoittamia virheitä, kertoo Järvensivu. Tärkeää on myös se, onko ostaja voinut havaita virheen ennen ostoa.

Rakennuttajaa rassasi naapuririita

Millä tavalla talon rakennuttanut ja myynyt Jukka Heino puolestaan koki epäonnisesta talokaupasta aiheutuneen oikeusriidan?

– Kun juristin kirje tuli, ajattelin, etteihän tämä voi olla totta. Se lähti ilmastointilaitteesta. Silloin ajattelin, että hoidetaan tämä. Maksan laskun, kai he siitä rauhoittuvat. Mutta ei: epäkohtia tuli vain lisää.

Parolassa syntynyt Heino on kunnassa tuttu hahmo, jonka "kaikki" tuntevat. Häntä vaivasivat uteliaiden ihmettelyt naapuririidasta.

– Ehkä isoin tekijä on, että kun naapuritalo on meillä kesäkotina. Ei ole kiva mennä naapuriin, kun on riita ja isäntä näyttää keskisormea. Naapuruus harmitti eniten.

"Kuin olisi ollut kolme viikkoa karusellissa"

Ennen toukokuuhun 2016 määrättyä oikeudenkäyntiä Arto Haverista jännitti ja ahdisti. Tunneskaala vaihteli ilosta suruun ja kaikkea siltä väliltä.

– Normaali elämä oli kulissia. Pinnan alla tunteet olivat ihan jotain muuta ja tulevaisuutta ei voinut suunnitella. Kädestä suuhun kituuttamista.

Perhe eli tuolloin vain jutun ehdoilla. Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa asiaa puitiin lopulta kolme pitkää toukokuista istuntopäivää. Käsittelyn jälkeen takki oli tyhjä.

– Kolme päivää käsittelyssä, mutta olo oli kuin olisi ollut kolme viikkoa karusellissa eli ihan pihalla. Kovaa ja kallista peliähän tämä on.

Käräjiltä hinnanalennus – prosessi jatkui

Käräjäoikeuden ratkaisussa 3. kesäkuuta 2016 kauppaa ei purettu. Jukka Heino velvoitettiin maksamaan kauppahinnasta alennusta yhteensä 80 000 euroa korkoineen ja 6 000 euroa kiinteistön tarkistamisesta aiheutuneita kustannuksia. Tärinän ei todettu aiheuttavan välittömiä terveyshaittoja. Oikeus katsoi sen kuitenkin 30 000 euron arvoiseksi virheeksi. Muun muassa asianajokulut kumpikin osapuoli maksaa itse.

Lopputulos antoi Haveriselle paljon jossiteltavaa.

– Paska fiilis, kun se talo jää käsiin. Olisi pitänyt olla korjauskustannukset tarkemmin tiedossa. Asianajaja kyllä sanoi, että ei näin isoja hinnanalennuksia ole hänelle vastaan tullut. Emme pystyneet ehkä tuomaan virheiden laajuutta tarpeeksi hyvin esille.

On vietävä taistelu loppuun tai muuten olemme tuhoon tuomittuja.

Arto Haverinen

Molemmat osapuolet ilmoittivat tyytymättömyytensä tuomioon ja asiassa lähdettiin valitustielle.

– Melkoisen syvissä vesissä olimme, kun tajusimme tilanteen vakavuuden: on vietävä taistelu loppuun tai muuten olemme tuhoon tuomittuja.

Haverinen pelkäsi, että kukaan ei tule ostamaan taloa heiltä – ja jos ostaakin, piilovirheiden mahdollisuus olisi suuri eli perhe joutuisi maksumieheksi.

Hovioikeudessa päädyttiin sopuratkaisuun

Jukka Heinon mielestä käräjäoikeuden päätös oli rahallisesti aika raju.

– 80 000 euroa heille ja muita kuluja. Jos olisin tyytynyt siihen, olisin satatonnia köyhempi ja talo olisi edelleen heidän.

Vierähti lähes vuosi. Toukokuussa 2017 alkoi hovioikeuden sovitteluistunto Turussa – neljä vuotta siitä, kun perhe oli muuttanut taloon. Neuvotteluja käytiin, mutta sopuun ei vielä tuolloin päästy.

Käänne tuli valmisteluistunnossa 26. lokakuuta 2017: ehdollinen sopu syntyi. Heino halusi nimittäin tarkastaa talon kunnon ennen kaupan purkamista. Tämä järjestyi.

Lopulta Turun hovioikeus vahvisti sovinnon marraskuussa 2017: kauppa purettiin ja Jukka Heino palautti kauppahinnasta 180 000 euroa. Haveriset pakkasivat tavaransa, luovuttivat talon avaimet ja muuttivat vuokra-asuntoon Parolannummelle.

Hovioikeuden tuomio tuli lainvoimaiseksi tammikuussa 2018. Pitkä, voimia koetellut ruljanssi oli vihdoin päättynyt.

Oikeudenkäyntikuluja saatava kohtuullisemmiksi

Tyypillinen käräjille viety asuntokauppariita maksaa noin 15 000–20 000 euroa per osapuoli. Asianajaja Petri Järvensivun mielestä oikeudenkäyntikuluja olisikin ehdottomasti kohtuullistettava.

Onhan ihmisillä oltava mahdollisuus hakea selviin riitoihin ratkaisua oikeudesta ilman, että tulee mersun hinta maksettavaksi kuluina.

Petri Järvensivu

– Se on perheelle kärsimysnäytelmä, jos kulut nousevat jopa 100 000 euroon, kun oikein verisen riidan viet oikeuteen. Onhan ihmisillä oltava mahdollisuus hakea selviin riitoihin ratkaisua oikeudesta ilman, että tulee mersun hinta maksettavaksi kuluina, Järvensivu puuskahtaa.

Hänen mielestään ratkaisuna olisi vakuutustarjonnan kasvattaminen ja oikeuksien linjanvedon muutos sen suhteen, maksaako häviäjä aina voittajankin kulut.

Tuomariliitto ehdotti viime syksynä oikeusministeri Antti Häkkäselle työryhmän perustamista setvimään oikeudenkäyntikulujen alentamista. Toistaiseksi sellaista ei ole perustettu.

"Olen riitani riidellyt"

Nyt riitojen kohde, vaalea puutalo junaradan varrella, kuuluu jälleen rakennuttajalleen. Jukka Heino tuntuu ottavan lopputuloksen varsin tyynesti.

– Lunastin talon takaisin, löin rahat tiskiin ja sanoin "tässä tämä". Olen riitani riidellyt, toteaa Jukka Heino.

Heino ei ole katkera.

– Se hetki, kun nämä kaikki mapit panen silppuriin ja totean, että nyt se on viimeistä pistettä myöten loppu, sitten helpottaa vielä lisää. Ja hyvä konjakki viereen.

Luottamus ihmisiin rakennettava uudestaan

36-vuotias Arto Haverinen sen sijaan on nyt muuttunut mies.

Hän kertoo olevansa henkisesti loppu ja tyhjä. 213 500 euroa maksaneesta talosta on yhä lainaa maksettavana lähes 30 000 euroa, minkä lisäksi rahaa meni oikeudenkäynti- ja talotutkimuskuluihin. Pelkästään talon kuntokartoituksiin ja muihin tutkimuksiin kului noin 25 000 euroa. Rahahuolten lisäksi koko jupakka on ollut muutenkin uuvuttava henkisesti.

– Ajatusmaailma on muuttunut. Ehkä jossain vaiheessa tulee taas enemmän luottamusta ihmisiin. Enemmän on kuitenkin hyviä ihmisiä kuin pahoja, ei tämä maailma muuten pyörisi, Arto Haverinen sanoo.

Mies kertoo kysymyksistä, jotka kaiken jälkeen pyörivät mielessä.

– Ollaanko me tehty jotain väärin? Onko tämä meidän syytämme? Pitääkö tuntea alemmuutta, että me on tällainen kohdattu? Olenko epäonnistunut, kun olen ostanut talon tarkastamatta sitä kunnolla?

Surua, vihaa, hyväksymistä ja irtipäästämistä

– Tämä oli ihan yhtä helvettiä parisuhteelle, Sanna Haverinen kertoo.

Taloriidan myllerryksessä pari kävi läheisiltään salaa maistraatissa vihillä marraskuussa 2015. Tuolloin tuntui siltä, että koettelemukset lujittivat suhdetta, mutta kaiken jälkeen tunnelmat ovat apeammat.

– Käydään pitkiä keskusteluja, onko meillä keskenämme paluuta, ollaanko kyynistytty, onko energiaa parisuhteen paikkaamiseen. Viimeksi eilen mietittiin, että koetetaan vielä. Kun tästä on selvitty, niin selvitään mistä vaan. Asioilla on taipumus järjestyä, Sanna Haverinen sanoo.

Sanna ja Arto Haverinen
Sanna ja Arto Haveriselle taloriita oli pitkä ja raskas prosessi. Sannan mielestä nyt oli "tosi hyvä muuttaa vuokralle".Nina Keski-Korpela / Yle

Vaikka oikeusjuttu on ohi, henkinen prosessi vaatii vielä työstämistä.

– On käsiteltävä ero talosta. Se vaatii surun, vihan, hyväksymisen, irtipäästämisen. Tätä elettiin neljä ja puoli vuotta ja ystävissäkin jyvät erottuivat akanoista, Sanna Haverinen kertoo.

Arto käy nyt töissä Riihimäellä suunnittelijana ja 42-vuotias Sanna opiskelee hoitotyön ylempää ammattikorkeakoulututkintoa kliiniseksi asiantuntijaksi. Elämässä on jo lupa haaveilla ja uskaltaa antaa positiivisen tulla.

Ostaja, ole tarkkana talokaupoilla

Riita talosta on opettanut Haverisille kantapään kautta, miten kiinteistökaupat pitäisi tehdä. He haluavat avata tarinansa mediassa, koska toivovat muiden ottavan perheen kokemuksista opikseen.

Omakotitalo
Talokauppariitoja ratkaisee viime kädessä oikeus. Arto Haverinen toivoo, että perheen kokemukset auttaisivat talokauppaa harkitsevia.Nina Keski-Korpela / Yle

– Kaikille muille voin sanoa, että hyvin tarkka pitää olla näissä asioissa.

Arto Haverinen kannustaa käyttämään asiantuntijoita hyväksi: tutkiminen ehkä maksaa jonkin verran, mutta heidän kauttaan saa edes jonkinlaisen varmuuden. Puoliso on samaa mieltä.

– Jos kukaan voi saada toivoa ja uskoa omaan asiaansa tästä meidän tarinasta, silloin meidän taistelu palvelee jotain ja on ollut sen arvoista. Kannattaa uskoa omaan asiaansa, Sanna Haverinen sanoo.

Talonrakentaja, ole varovainen

Jukka Heino haluaa puhdistaa ilmaa oman näkemyksensä avaamisella julkisuudessa. Heino suostuu haastatteluun nimellään, koska ei häpeile eikä peittele tapahtunutta.

– Kun asiasta kerrotaan avoimesti, niin se puhdistaa ilmaa ympärilläni tuttavapiirissänikin. Haluan myös ostajia valistaa, että olkaa tarkkoja, kun ostatte. Kysykää mieluummin paljon kuin liian vähän.

Tuleville nuorille talonrakentajille oikeusriidan läpikäynyt mies haluaa sanoa: olkaa varovaisia.

– Tehkää kaikki ohjeiden mukaan ja varmistukaa ennen kauppakirjan tekoa, että kaikki on kerrottu ja luvat haettu.

Myyjä on Heinon mielestä nykyään yleensä aina häviäjä.

– Myyjä on se artisti, joka maksaa. Kuntotarkastuksiin en luota, siinä paistaa bisnes läpi. Rahalla saa uskottavuutta oikeustapauksiin, kun vaan pistää pöydälle seteleitä, Heino sanoo.

Jukka Heino aikoo myydä talon avoimin kortein uudestaan tänä keväänä. Kertomansa mukaan hänellä olisi talolle ostaja vaikka heti.

– Minusta olisi kiva luovuttaa se omistajalle, joka täysin tietää kaikki nämä asiat ja allekirjoittaa, että on lukenut joka oikeusasteen päätöksen ja niissä väitetyt viat. Kyllä talo kaupaksi menee.