1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Obama kompuroi maailmalla, kunnostautui taloudenpidossa – saldo johtajuudesta

Presidentti Barack Obama astui keskiviikon vastaisena yönä Suomen aikaa viimeisen kerran kongressin eteen puhumaan liittovaltion tilasta. Raskaat virkavuodet harmaannuttivat presidentin – mutta saavutuksiakin kertyi. Terveydenhuoltouudistus eteni ja kansa työllistyi. Maailmalta Obamalle kertyy kehnompi arvosana, arvioi Yhdysvaltain tuntija Mika Aaltola.

Ulkomaat
Kuvasarja Barack Obamasta vuosilta 2009-2015
Presidentti Barack Obama pitämässä puhetta liittovaltion tilasta seitsemänä vuonna peräkkäin. Yle Uutisgrafiikka

Liittovaltion tilaa käsittelevä puhe on perinne, joka juontaa kaukaa Yhdysvaltain historiasta. Presidentti on tullut puhumaan kongressin molemmille kamareille noin sadan vuoden ajan. Yle näyttää Barack Obaman viimeisen puheen liittovaltion tilasta suorana tiistain ja keskiviikon välisenä yönä.

Monen mielestä traditio on aikansa elänyt jäänne. Poliittista teatteria, rahan ja ajan hukkaa, niin sanotaan.

Ei niinkään turhaa, sanoo ohjelmajohtaja Mika Aaltola Ulkopoliittisesta instituutista.

– Suomalaisittain sitä voi verrata presidentin uudenvuoden puheeseen. Se on erona, että Suomessa presidentti on enemmän symbolinen hahmo ja Yhdysvalloissa presidentti on se taho, joka toteuttaa päätöksiä, Aaltola sanoo.

Miinusta: "Ei yhdistänyt kansakuntaa"

Yhdysvallat on maahanmuuttajien perustama moniaineksinen maa. Siksi yhtenäisyyttä korostava symboliikka, liittovaltion puhe, on sille tärkeä.

Tosin Obama ei ole onnistunut nousemaan kansakuntaa yhdistäväksi hahmoksi.

– Obama halusi tuottaa kansallista konsensusta, idean etenemisestä kohti yhteistä strategista päämäärää, sanoo Yhdysvaltain tuntija Mika Aaltola.

Pörssimeklari New Yorkin pörssissä.
Pörssimeklari New Yorkin pörssissä. Justin Lane / EPA

– Siinä mielessä hän epäonnistui täysin. Obama on loistava puheenpitäjä, mutta hän ei ole kyennyt luomaan selkeää visiota siitä, mihin Yhdysvallat hänen johdollaan pyrkii. Häneltä odotettiin paljon, ehkä vähän liikaakin. Lopputulema on, että Obama on edistyksellinen monellakin tavalla, kunnioitettava hahmo. Mutta yhdysvaltalaiset eivät pidä häntä yleisesti vahvana ja hyvänä presidenttinä.

Plussaa: Terveydenhuolto uusiksi, kansa töihin

Entä sitten ne onnistumiset? Aaltola nostaa kaksi seikkaa ylitse muiden.

– Keskeisin lakiuudistus, jossa Obaman puumerkki jää näkyviin vuosikymmeniksi, on massiivinen terveydenhoitouudistus. Siinä hän sai ajettua läpi laajamittaisen, terveydenhoitoturvaa kansalle tuovan uudistuksen.

Presidentti Barack Obaman tukija on kirjoittanut kipsiinsä rakastavansa tämän sairausvakuutusmuutosta.
Presidentti Barack Obaman tukija kuunteli presidentin puhetta aiheesta Bostonissa lokakuussa 2013.Yoon S. Byun / EPA

Toinen on Yhdysvaltain talouden hoito.

– Loppuarvio on se, että tämä on hänen onnistunein osa-alueensa. Yhdysvaltain työttömyysluvut ovat hyvät, erinomaiset tällä hetkellä. Maassa vallitsee käytännössä täystyöllisyys. Yhdysvaltojen talous kasvaa suhteellisen hyvällä vauhdilla suhteessa muuhun maailmaan.

Plussaa: Innovaatiot, uudet teknologiat

Aaltola korostaa, että Obaman kaudella maan talous on ollut innovaatiokykyinen.

– On siirrytty uusiin teknologioihin. Maassa on tapahtunut selkeä muutos sitten finanssikriisin syövereitten. Tässä suhteessa Obamaa voi kutsua onnistuneeksi presidentiksi, Aaltola summaa.

– Tietenkin tie on vaikea, ja kaikki tämä hyvä ei ole vielä jakautunut ihmisille siinä mitassa kuin selkeinä nousukausina on tapahtunut. Mutta suhteessa lähtökohtaan Obama on onnistunut talouden hoidossa, pystynyt kaventamaan budjettivajetta.

Plussaa: Suhteet Iraniin ja Kuubaan

Onnistumisia ovat olleet myös suhteiden avaaminen sekä Iraniin että Kuubaan.

– Ne liittyvät kumpikin Obaman kaudella tapahtuneeseen käänteeseen, jossa Bushin aikakauden sotien jälkeen Yhdysvallat muutti suhdettaan muuhun maailmaan. Siirryttiin pois sotilaallisen voiman käyttämisestä kohti monenkeskisemmän maailman toimintatapoja, arvioi Mika Aaltola.

Eli enemmän diplomatiaa ja kansainvälistä yhteistyötä, vähemmän voiman käyttöä ja sillä uhkaamista.

– Tässä mielessä Obama on kyennyt luomaan uuden tuulen Yhdysvaltain ulkopolitiikkaan.

Miinusta: Passiivisuus Syyrian sodassa

Mutta toisaalta kansainvälisessä politiikassa ovat myös Obaman pahimmat epäonnistumiset.

– Erityisesti kotimaassa Obamaa on arvosteltu heikoksi presidentiksi. Maailmassa on tapahtunut isoja asioita arabikeväästä Isisin kaltaisen terrorismin uudelleen tulemiseen. Nämä ovat sitten luoneet Obamasta kuvan keskivertona tai sen alapuolellekin jäävänä presidenttinä. Hän ei ole saanut luotua strategista menestystarinaa, Obama kiteyttää arvostelua.

Ihmisiä pommin runteleman moskeijan edessä. Rikospaikka on eristetty poliisin keltaisella muovinauhalla.
Lähi-idän mutkikkaat kriisit ovat kärjistyneet etenkin Obaman kauden loppupuolella. Syyrian ja Irakin lisäksi varsinkin Jemen on ajautunut syvään väkivallan kierteeseen. Sanaassa Isis teki verisen pommi-iskun moskeijaan kesken rukousten viime maaliskuussa. 139 ihmistä kuoli. Yahya Arhab / EPA

Moni katsoo Obaman tehneen pahan virheen, kun hän ei reagoinut Syyrian presidentin Assadin uhmakkuuteen. Assad käytti kemiallisia aseita kansaansa vastaan, vaikka Yhdysvallat oli ilmoittanut, että tätä ei suvaita. Assad ylitti punaisen rajan, ja Obama ei tehnyt mitään. Yhdysvaltain presidentin arvovalta koki pahan kolahduksen.

– Lisäksi Syyrian kriisin kyteminen johti pitemmän päälle Isisin nousuun ja siihen, että Yhdysvallat ei ole päässyt eroon terrorismista, vaikka al-Qaidan vastaisessa taistelussa ongelma onkin kontrollissa, Aaltola sanoo.

Miinusta: Ukrainan kriisiä ei kyetty estämään

Sitten on vielä Ukraina. Ehkä Obaman päättämättömyys Syyriassa innosti Venäjän presidenttiä Vladimir Putinia lietsomaan sotaa Ukrainassa. Ja tuomaan sotakoneitaan vielä Syyriaankin. Mene ja tiedä.

– Obama on käyttänyt ulkopolitiikassaan takaa johtamisen ajatusta, jossa Yhdysvallat ei enää suoraan puutu alueellisiin kriiseihin vaan yrittää antaa vetovastuuta liittolaismailleen, selventää Aaltola Obaman hallinnon passiivisuutta.

– Ukrainan tapahtumat on esimerkki takaa johtamisesta, jossa vetovastuu on annettu eurooppalaisille liittolaisille, etenkin Saksalle. Ja Yhdysvallat on sitten taustalta seurannut tilannetta, pyrkien tukemaan Ukrainaa diplomaattisesti ja taloudellisesti, ei niinkään aseellisesti.

Miinusta: Aserajoitukset eivät edenneet

Vielä yksi miinus Obamalle: hän ei ole onnistunut seitsenvuotisella valtakaudellaan edistämään aserajoituksia maassaan, sinnikkäästä yrittämisestä huolimatta. Vaikeaa se olisi ollut kenelle tahansa presidentille, asekulttuurin luvatussa maassa. Joukkosurmia on ollut Yhdysvalloissa Obamankin kaudella traagisen paljon.

Asiakas katselee myytäviä aseita Rocky Mountain Guns and Ammo -liikkeessä Parkerissa, Coloradossa.
Asiakas katselee myytäviä aseita Rocky Mountain Guns and Ammo -liikkeessä Parkerissa, Coloradossa.Bob Pearson / EPA

– Aselakeja ei ole kiristetty vaan niistä on osittain luovuttu, korkeimman oikeuden päätöksillä ja osavaltiotasolla yleistyneen tendenssin johdosta, Aaltola sanoo.

Obaman epäonnistuminen aserajoituksissa kertoo Aaltolan mielestä myös siitä, että Obama ei ole ollut lakia säätävään elimeen eli kongressiin tarpeeksi tiiviissä yhteistyössä.

Plussaa ja miinusta: Irak ja Afganistan

Sitten vielä aihe, josta Obamalle voi antaa sekä ruusuja että risuja: Irakista vetäytyminen ja joukkojen vetämishanke Afganistanista.

– Obama valittiin virkaansa vetämään Yhdysvallat pois näistä konflikteista, luopumaan näistä sodista. Siinä mielessä hän on onnistunut, toiminut niiden valtuutusten varassa, mitä kansalta on saanut, Aaltola arvioi.

Camp Marmal Afganistanissa 21. kesäkuuta 2013.
Yhdysvaltain tukikohta Camp Marmal Afganistanissa kesäkuussa 2013.Fabrizio Bensch / EPA

Mutta toisaalta häntä voidaan arvostella siitä, että tilanne Afganistanissa ei ole olennaisesti helpottunut.

– Yhdysvallat on vähentänyt joukkojaan ja niiden tehtävä on vähemmän taisteluihin osallistuvaa. On siirrytty kouluttamaan ja käyttämään erikoisjoukkoja. Mutta silti Afganistanin tilanne ei ole hyvä, Aaltola sanoo.

Nyt Obama asettuu politiikan yläpuolelle  

Irakista puolestaan lähdettiin Aaltolan mielestä ehkä liiankin nopeasti. Sinne on jouduttu sitten tuomaan takaisin kouluttajia ja erikoisjoukkoja Isisin nousun takia.

– Obaman politiikkaa Irakissa ja Afganistanissa voi arvostella pitkäjänteisyyden puutteesta.

Nyt kun Yhdysvaltain historian 44. presidentti Barack Obama nousee viimeisen kerran estradille kongressin eteen liittovaltion tilaa arvioimaan, Aaltola ennustaa hänen pyrkivän kohoamaan politiikan yläpuolelle.

– Hän ei varmaankaan korosta kiistanalaisia hankkeita vaan pyrkii nimenomaan kertomaan kansalaisille, millaisia strategisia visioita maalla on edessään. Hän pyrkii kertomaan, mihin Yhdysvallat ja yhdysvaltalaiset ovat matkalla, arvioi Yhdysvaltain tuntija Mika Aaltola.

Lue seuraavaksi