1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Hypokondriassa ihmisen elämä pyörii sairauden ympärillä: Aiemmin huoletti AIDS, nyt syövät

Normaali huoli sairaudesta muuttuu psykiatriseksi häiriöksi eli hypokondriaksi siinä vaiheessa, kun pelko sairaudesta ei väisty, vaikka lukuisissa tutkimuksissa ei löydy mitään poikkeavaa.

Kotimaan uutiset
Psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilän kanssa puhuttiin sairauden pelosta.
Aamutohtorin, psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilän kanssa puhuttiin sairauden pelosta.

Ylen Aamutohtori rauhoitteli luulosairaiksi itsensä diagnosoimia. On aivan normaalia huolestua, jos keho lähettää signaaleja, vakuutti psykiatrian erikoislääkäri Heikki Nikkilä.

– Se voi esimerkiksi olla kivun tunne, patti, sydäntuntemus tai suolentoiminnan muutos. Sitten hakeudutaan tutkimuksiin, jos niitä signaaleja on enemmän. Tämä on ihan järkevää.

Usein sairaudenpelko viriää siinä vaiheessa, kun lähipiirissä tapahtuu vakava sairastuminen tai kuolemantapaus.

Heikki Nikkilä

Erilaiset stressitekijät voivat nostaa huolen sairaudesta pintaan.

– Sellainen sairaudenpelko on meille monille aika tuttua. Usein pelko viriää siinä vaiheessa, kun lähipiirissä tapahtuu vakava sairastuminen tai kuolemantapaus. Silloin tullaan tietoisemmiksi, etteivät asiat ole aina kontrollissa ja elämä on rajallinen. Siellä taustalla on kuolemanpelko.

Nikkilän mukaan myös oma aiempi vakava sairaus ja siitä selviytyminen ovat riskitekijä. Ihmiselle voi tulla pelko taudin uusiutumisesta tai muusta vakavasta sairaudesta, kertoi psykiatri.

"Luulosairaus" täyttää ihmisen elämän

Normaali huoli sairaudesta muuttuu psykiatriseksi häiriöksi eli hypokondriaksi siinä vaiheessa, kun pelko sairaudesta ei väisty, vaikka lukuisissa tutkimuksissa ei löydy mitään poikkeavaa.

– Se tieto ei rauhoita, tai jos rauhoittaa, niin vaikutus menee ohi aika nopeasti. Kun todetaan, ettei mitään löytynyt, niin pari viikkoa menee hyvin, mutta sitten ajatus sairaudesta alkaa taas jäytämään. Usein kyse on tietystä sairaudesta, ikään kuin kiinnitytään sairauteen.

Yleensä hypokondriasta kärsivät potilaat pelkäävät kuolemanvakavia tai toimintakyvyn menetykseen johtavia sairauksia.

– Flunssaa ei pelätä, eikä jalkasilsaa vaan tavallisesti syöpäsairauksia. Niistäkin valikoituvat ne, joihin hoito ei erityisen hyvin tepsi. Aiemmin pelättiin AIDSia, mutta nyt kun siihen on kehitetty hyviä hoitoja, sen pelko on vähentynyt. Myös sydän- ja maha-suolioireet ovat tyypillisiä.

Ihmissuhteet kärsivät, koska huomio ja energia kiinnittyy oman kehon tarkkailemiseen. Tämä voi myös käydä henkilön kukkarolle.

Heikki Nikkilä

Hypokondriaan liittyy usein myös muita psykiatrisia häiriöitä. Varsin yleistä se on ahdistuneisuushäiriöissä, joissa on taustalla huolestuneisuuspiirteitä, kuvaili Nikkilä.

Tarkkoja tutkimukseen perustuvia lukuja hypokondriaa sairastavista ei ole, mutta erikoissairaanhoidon selvitysten mukaan noin 5 prosenttia potilaista kärsii "luulosairaudeksi" kutsutusta häiriöstä.

Tila voi pahimmillaan johtaa ihmisen toimintakyvyn alenemiseen ja talousongelmiin. Toistuvat tutkimukset myös kuormittavat terveydenhuoltoa tarpeettomasti.

– On vaikea suoriutua velvoitteista. Myös ihmissuhteet kärsivät, koska huomio ja energia kiinnittyy oman kehon tarkkailemiseen ja ahdistukseen. Sairaus myös lisää terveydenhuollon kustannuksia. Tämä voi myös käydä henkilön kukkarolle. Jos terveyskeskuksesta saatuun tietoon ei luoteta, niin sitten hakeudutaan yksityislääkäreiden vastaanotolle. Käydään myös useamman lääkärin vastaanotolla, että saadaan toinen mielipide.

Hypokondrian hoito vaatii hyvän keskusteluyhteyden

Psykiatri Nikkilä korosti avointa potilas-lääkärisuhdetta hypokondrian hoidossa. Hänen mukaansa lääkäri tunnistavat hyvin häiriöstä kärsivät potilaat.

Usein sairaudenpelko viriää siinä vaiheessa, kun lähipiirissä tapahtuu vakava sairastuminen tai kuolemantapaus.

Heikki Nikkilä

– Se on haaste, missä vaiheessa asia otetaan puheeksi ja miten se käsitellään. Pahimmillaan se tilanne menee niin, että lääkäri on ärsyyntynyt, että nyt tämä potilas ei taas usko, ettei hän sairasta mitään. Voi olla myös tyytymätön potilas, joka kokee, ettei lääkäri kuuntele häntä.

Potilaan tilasta voidaan myös pyytää konsultaatiota psykiatrian erikoislääkäriltä.

– Hän katsoo, mennäänkö tiettyyn psykoterapiaan tai käytetäänkö lääkehoitoa. Kun on jotain muuta psykiatrista sairautta mukana, niin silloin mielialalääkityksestä voi olla hyötyä. Läheskään aina ei tarvita konsultaatiota, vaan asia hoidetaan potilaan kanssa keskustelemalla. Tärkeintä on löytää hyvä oma lääkäri. Vaihtuvat lääkärit palauttavat asian aloituspisteeseen, ja taas tehdään tutkimuksia, totesi Nikkilä.

Lue seuraavaksi