Itsehallintoalueiden valmistelu etenee: "Tämä on suurin hallinnon uudistus sitten 1600-luvun"

Uusien itsehallintoalueiden valmistelu etenee, vaikka hallituksen tarkennuksia on vielä tulossa. Esimerkiksi Kymenlaakson suurimpien kaupunkien jännitteitä on hiottu yhteiseksi tahtotilaksi. Tuoreen selvityksen mukaan moni ihminen ei vielä tiedä uudistuksesta paljonkaan.

Kotimaa
Kouvolan kaupungintalo
Sini Ojanperä / Yle

Kunnallisalan kehittämissäätiö tutkitutti runsaan tuhannen kansalaisen tunnot itsehallintoalueuudistuksesta joulukuussa.

– Noin joka neljäs kansalainen on tyytyväinen uudistukseen ja sama määrä on myös tyytymättömiä. Noin viidennes ei pysty ottamaan kantaa, kertoo tutkimusasiamies Veli Pelkonen.

Kuitenkin lähes joka toisen tutkitun tiedot ovat käytännössä olemattomat.

Veli Pelkonen

Tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan noin viidennes ihmisistä ilmoittaa olevansa hyvin tai melko hyvin perillä itsehallintouudistuksesta.

– Kuitenkin lähes joka toisen tutkitun tiedot ovat käytännössä olemattomat, muistuttaa Pelkonen.

Marraskuussa hallitus pääsi sopuun itsehallinto- ja sote-alueiden määrästä sekä aluejaon perusteista.

– Tarkoituksena on muun muassa selkiyttää hallinnon palvelukoneistoa ja vastata tulevaisuuden haasteisiin kuten kestävyysvajeeseen, arvioi tutkimusasiamies Veli Pelkonen Kunnallisalan kehittämissäätiöstä.

"Kohti eurooppalaista ja entistä demokraattisempaa"

Vuoden 2019 alussa itsehallintoalueet järjestävät muun muassa sosiaali- ja terveyspalvelut. Ylintä valtaa käyttää alueen oma valtuusto.

Tämä on suurin hallinnon uudistus sitten 1600-luvun.

Juha Haapaniemi

– Tämä on suurin hallinnon uudistus sitten 1600-luvun. Kohti eurooppalaista ja entistä demokraattisempaa mennään, arvioi maakuntajohtaja Juha Haapaniemi Kymenlaakson liitosta.

Itsehallintoalueiden vastuulle on tulossa ainakin pelastustoimi, ELY-keskusten tehtäviä ja maakuntaliittojen tehtäviä. Tarkempia linjauksia näistä on odotettavissa lähiviikkoina.

Kymenlaakso haluaa, että maakunta muodostaa oman sote-alueen. Maakunnan itsehallintoalueen valmistelu on jo käynnistynyt.

– Tämä on iso ja merkittävä uudistus. On kuitenkin muistettava, että Suomessa on alueellisia eroja. Täytyy katsoa, toimiiko sama malli yhtä hyvin kaikkialla vai voiko esimerkiksi paikallisesti soveltaa, miettii Kymenlaakson itsehallintoalueen valmistelun projektipäällikkö Ismo Korhonen.

Korhonen laskee, että Kymenlaaksossa uudistusta sosiaali- ja terveyspalvelut mukaan lukien valmistelee yli sadan virkamiehen ja kymmenien paikallispoliitikkojen joukko.

Kuntien yhteinen tahtotila

Kymenlaakson suurimpien kaupunkien Kouvolan ja Kotkan jännite on paikoin heijastunut esimerkiksi Kymenlaakson keskussairaalaa koskevaan päätöksentekoon.

– Nyt tässä itsehallinnossa ja sote-kokonaisuudessa on taustalla kuntien sopimus. Haluan vahvistaa eri toimijoiden yhteistä tahtotilaa. Uudistuksessa haluamme luoda tarkoituksenmukaiset palvelut ja hallinnon, muotoilee vielä helmikuun alkuun asti myös Kouvolan lasten ja nuorten palveluiden johtajana toimiva Korhonen.

Yhteinen tahtotila tarkoittaa muun muassa sitä, että Kouvolasta tulee maakunnan hallinnollinen keskus.

Kymenlaakso haluaa myös turvata Kymenlaakson keskussairaalan aseman laajan päivystyksen sairaalana.

Moni hallinnon uudistuksen käytännön asia tarkentunee kevään ja syksyn aikana.

Esimerkiksi hallituksen linjaukset itsehallintoalueista ovat parhaillaan lausuntokierroksella muun muassa kunnissa. Keväällä asioiden on määrä tarkentua lakiesitysten muotoon.