53 kiloa laihduttanut Anu Talus: "Jokaisesta menetetystä grammasta sietää iloita"

Hyvinvointialan yrittäjä Anu Talus voi hyvin ja eikä jätä kotisalikäyntejään kotonaan Iittalassa. Toisin oli viisikymmentäkolme kiloa sitten. Hurjasti laihduttanut nainen uskoo sinnikkyyteen eikä painoindekseihin.

terveys
Anu Talus ennen ja jälkeen laihtumisen
Anu vetää Iittalassa hyvinvointi- ja laihdutusryhmää, joka perustuu vertaistukeen ja kannustukseen.Anu Talus

Eiffel-tornissa yrittäjä Anu Talus sai tarpeekseen.

– Olin perheen kanssa lomamatkalla Pariisissa ja menimme käymään Eiffel-tornissa. Koko ajan minulla oli kauhea stressi siitä, toimiiko hissi ja onko lähellä tarpeeksi penkkejä, että voin levätä tarpeeksi. Jos hissi ei toimi, pääsenkö käymään huipulla lainkaan, koska en olisi jaksanut portaita. Silloin päätin, että seuraavalla matkalla tällaisia huolia ei ole, kertoo Anu Talus.

Komea paikka tehdä päätös kymmenien kilojen laihduttamisesta. Mutta kuinka pitää päätös, kun ollaan kotona Iittalassa?

– Päätin luopua kaikista selityksistä. En voi mennä salille, koska en jaksaa kaivaa autoa lumesta tai kun kaikki tuijottavat. Koska minun oli vaikea lähteä kotoa, hankin jumppavälineitä kotiin. Ei tarvita kovin kummoista tilaa tai tavaraa, että pääsee alkuun. Tein myös laihduttamisestani julkista. Jos näin pienellä kylällä sanoo julkisesti laihtuvansa, ei voi mennä lähikauppaan sipsien ostoon, sanoo Anu Talus.

Mitä silmät ei nää, se läskin alle jää

Anun suuren ylipainon takaa löytyy monta asiaa, joista tärkein oli hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta.

– Kilpirauhasen vajaatoiminta on aineenvaihduntasairaus, joka oli hoitamattomana yhdeksän vuotta. Lopuksi istuin lääkärin vastaanotolla ja itkin, etten lähde täältä ennen kuin asia tutkitaan. Sopivan lääkityksenkin löytäminen vie aikaa, itseltäni siihen meni neljä vuotta. Vajaatoiminta aiheuttaa puolestaan masennusta ja väsymystä, eikä liikkuminen innosta. Söin myös huonosti ja epäsäännöllisesti, kertoo Anu.

– Itse ajattelen niin, että jos kilpirauhasen vajaatoimintaa ei olisi ollut, en olisi lihonut niin paljon kuin lihoin.

Lihava on laiska, eikä jaksa, kun ei liiku. Näin moni ajattelee.

– En ole kokenut tällaista, mutta olen kuullut, että se on aika tavallista. Liikalihavuuteen liittyy paljon ennakkoluuloja ihmisistä. Läskin alle jäi paljon sellaista reippautta ja jaksamista, mitä minussa ei aiemmin ollut. Sain hehkuni takaisin, ja minulle on sanottu, että ihan kuin se vanha Anu olisi tullut takaisin!

Jee, laihduin 200 grammaa!

Oman laihdutusuransa aikana Anu on huomannut kaksi laihduttajille tavallista asiaa: kovat vaatimukset itseä kohtaan ja turhan vaatimattomuuden.

– Ihmiset vaativat hirveän paljon tuloksia nopeassa aikataulussa. Laihtumisen hitauden sietäminen ja motivaation ylläpitäminen samaan aikaan tuntuu olevan se vaikein asia. Itsekin haluaisin laihtua vielä kymmenen kiloa, ja pystyisin tekemään sen kuukaudessa, mutta se ei olisi pysyvää. Voin antaa sille aikaa vaikka kaksi tai kolme vuotta, kunhan teen sen, pohtii 53 kiloa laihduttanut nainen.

Laihtumisen hitauden sietäminen ja motivaation ylläpitäminen samaan aikaan tuntuu olevan se vaikein asia.

Anu Talus

– Kun ihmiset kehuvat hoikistunutta ulkomuotoani, olen vähätellyt saavutuksiani. Sitten oikein suutuin itselleni. Miksi vähättelen toisille sitä, että olen laihtunut paljon, eikö minun pitäisi olla ylpeä saavutuksestani?

Vaikka tavoitetta ei heti saavuttaisikaan, niin kannattaa ajatella, että on yrittänyt ja yrittää kohta taas, Anu kannustaa.

– Jokaisesta menetetystä grammasta sietää iloita. Ja siitäkin, jos painon nousun on saanut pysähtymään. Oikotietä onneen ei ole: se mikä on hitaasti tullut, lähtee hitaasti pois.

Painoindeksinä hyvä olo

Useiden kymmenien kilojen ylipainolla ja itsetunnolla on yhteys toisiinsa, sanoo Anu Talus.

– Ajattelen niin, että jokaisella ihmisellä on oma hyvän olon painonsa, missä tuntee viihtyvänsä. Itse en halua olla mikään hirveän laiha, koska se ei sovi kropalleni, ja minusta muodokas nainen on kauniimpi kuin ihan laiha. Mutta muodokkuudella ja rajulla ylipainolla on selvä ero.

– Sellainen paino on hyvä, jossa jokaisen on mukava olla ja liikkua, ja että tuntee jaksavansa tehdä asioita joista nauttii. Mahtuipa se sitten virallisiin painoindekseihin tai ei, sanoo Anu Talus.