Ruplan romahdus vei elannon monelta suomalaiselta – "Meillä on nyt 150 käyttämätöntä suksiparia"

Mihin kaikkeen venäläisten matkailijoiden määrällä on vaikutusta Etelä-Karjalassa? Työllisyyteen, matkailuun ja esimerkiksi siihen, että ohjelmapalveluita tarjoavalle yritykselle jäi varastoon parisataa käyttämätöntä suksiparia.

ilmiöt
Venäläinen rekisterikilpi
YLE Etelä-Karjala

Kun Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen käy tammikuisena viikonloppuna ruokaostoksilla Prismassa, hän laskee pikaisesti venäläisten autojen määrän ja jakaa tiedon somessa: Venäläisrekisterissä olevia autoja on parkissa ilahduttavan paljon ja venäläisiä turistibussejakin useampi.

Kehitysjohtaja ei ole ainoa, joka kaupungilla liikkuessaan arvioi, kuinka paljon “pitkäkilpisiä” on liikkeellä. Onko paljon vain vähän? Onko enemmän vai vähemmän kuin viime kuussa? Parhaita paikkoja yleiskuvan saamiseksi ovat isojen markettien parkkipaikat.

Kun ruplan kurssi suhteessa euroon yllättäen heikkeni marraskuussa 2014, venäläisten matkailijoiden määrästä tuli yksi päivän tärkeimmistä talousluvuista Etelä-Karjalassa.

Lappeenrannan kaupungin kehitysjohtaja Markku Heinonen
Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku HeinonenMikko Savolainen / Yle

– On heitä kaivattu. Tuntuu, että nyt kun matkailu on jälleen hieman vilkastunut, niin moni sellainenkin, joka aiemmin suhtautui venäläisturismiin kriittisesti, toivottaa heidät tervetulleeksi, sanoo kehitysjohtaja Markku Heinonen.

Venäläisen matkailun vaikutus näkyy koko maakunnan viime vuosien kehitysluvuissa. 2010-luvun lopulla se näkyi ensin hurjina kasvulukuina, nyt käyrät kertovat taantumasta. Kehitysjohtaja Markku Heinonen pitää tärkeänä muistaa, ettei ihan kaikki toki ole kiinni venäläismatkailijoista. Kotimainenkin kulutuskysyntä on heikkoa.

Suora vaikutus työllisyyteen

Rajan läheisyyden vaikutus esimerkiksi työllisyyteen on suora. Kun venäläisten ostovoima 2000-luvulla alkoi hiljalleen lisääntyä, laskettiin Etelä-Karjalaan syntyneen sen seurauksena noin tuhat uutta työpaikkaa. Palvelualoille, matkailuun ja rakentamiseenkin. Viime vuonna ostovoimasta suli pois 40 prosenttia, mikä on tarkoittanut satojen työpaikkojen katoamista.

– Nuorisotyöttömyyden osalta meillä oli täällä monta vuotta muuta maata parempi tilanne, Lappeenrannan kehitysjohtaja Markku Heinonen sanoo.

Kaupan alan osa-aikaiset työpaikat tarjosivat nuorille ponnahduslaudan.

– Nyt ollaan yhtä huolestuttavassa tilanteessa kuin muissa vastaavankokoisissa maakuntakaupungeissa, Heinonen jatkaa.

Venäläisten rahankäyttö Suomen-reissuilla heijastelee suoraan ruplan eurokurssin muutoksia. Joulukuussa 2015 yksi euro maksoi noin 76 ruplaa. Joulukuussa 2012 yhdestä eurosta piti maksaa lähes puolet vähemmän, 45 ruplaa.

Vähentyneen matkailijamäärän aikaa on eletty Etelä-Karjalassa runsas vuosi. Muutos näkyy eri elämänalueilla.

Etelä-Karjalan kansalaisopiston rehtori Sanna Mäkeläinen kertoo, että venäjän alkeiden opiskelijoita oli useiden vuosien ajan niin paljon, että heitä varten perustettiin joka syksy neljä tai viisi ryhmää. Viime syksynä kansalaisopisto tarjosi kolmea alkeisryhmää mutta opiskelijoita riitti vain yhteen.

Yksi monista autioista lomakylistä

Jo ennen kuin rupla romahti, Venäjän rahaliikennettä alkoivat nakertaa keväällä 2014 Ukrainan kriisiä seuranneet länsimaiden talouspakotteet. Mitä ikinä naapurissa tapahtuukin, sillä on vaikutuksensa rajan tälläkin puolella.

Keskeneräinen lomakylä Taipalsaarella
Lomatoiminta Taipalsaarella ei ole edennyt alkua pidemmälle.Mikko Savolainen / Yle

Niin tässäkin koivikossa, hiljaisen hiekkatien varrella. Koivikkoon on raivattu tilaa lomakylälle. Paikka sijaitsee Taipalsaarella, parikymmentä kilometriä Lappeenrannasta järvimaisemien suuntaan. Kodikkaan muotoisia lautaverhoiltuja taloja. Ympärillä pöpelikköä, ei juuri muuta. Hiljaisuutta.

Juuri hiljaisuudesta tajuaa, että jotain on vialla. Syrjäisen lomakylän työmaalla ei ole tämän talven lumilla kukaan astellut. Eikä kuulemma astellut viime talvenakaan. Työmaa hiljeni loppuvuonna 2014.

Kyläläiset tietävät kertoa, että kaksi ensimmäistä taloa ehdittiin saada lähes valmiiksi, niissä on lämmötkin päällä. Taaemmat talot ovat vasta vesikattovaiheessa, niissä on näkyvissä sään ja sisään lentelevien lintujen tuhoja. Keskeneräisen työmaan autioituminen harmittaa ohikulkijoita, toisaalta harmitti tilanne monia silloinkin, kun työt koivikossa aloitettiin.

Kiukkuista porukkaa löytyy lisää.

– En tiedä, jatkuvatko työt siellä enää ikinä. Mystinen juttu, rahaa on olevinaan kuin rosvopäälliköllä, mutta tänne sitä ei saada, murahtaa rakennustyötä johtanut lappeenrantalaisyrittäjä Toni Parkkinen.

Parkkisen yritys on tapellut lakimiehen välityksellä satojen tuhansien eurojen saatavista Venäjällä asuvan omistajan kanssa.

Keskeneräinen lomakylä Taipalsaarella
Aution lomakylän hiljaisuus on rikkumaton.Mikko Savolainen / Yle

Kukaan ei tunnu tietävän, mitä keskeneräisille lomakodeille tulee tapahtumaan tai mitä niiden omistajille on tapahtunut. Kunnes vihdoin tietäjä löytyy.

– Nuori moskovalaiskaksikko tekee kyllä kaikkensa, että saisivat raha-asiansa kuntoon, sanoo Insinööritoimisto Siluc oy:n toimitusjohtaja Pekka Salla. Hän kertoo pitävänsä kuukausittain yhteyttä omistajakaksikkoon.

– Lomakylän taustalla ovat nuoret, innokkaat toimijat. Liike-ideahan heillä on hyvä, Salla jatkaa.

Hänen saamiensa tietojen mukaan nuorten moskovalaisten taustalla vaikuttaa erittäin rikas isä. Pankinomistaja Ukrainan Kiovasta. Ongelma on se, että rahat ovat jumissa Ukrainassa.

– Tämä tarina siinä nuorilla on taustalla, ihan vilpittömästi, Salla sanoo.

Tuhlailun aika on ohi

– Ai, millaista oli silloin venäläismatkailijoiden huippuvuosina, suostuu ohjelmapalveluyrittäjä Ville Harinen muistelemaan. Olihan se!

Harinen kertoo, että tyypillisesti perhe tuli vaikkapa Moskovasta asti ja varasi tuhansilla euroilla moneksi päiväksi retkiä: poroajelua, monen tunnin mönkijäsafareita ja yksityissaunan. Vertailun vuoksi Harinen lisää, että nyt venäläismatkailija hinnastoa tutkittuaan jättää mönkijäsafarin 40 minuuttiin.

Tai se kerta vuonna 2012 tai 2013, kun Harinen avustajineen toteutti venäläisyritykselle kolmepäiväisen elämystapahtuman. Osallistujia oli 70.

– Haalittiin käyttöön varmaan kaikki lähiseudun mönkijät. Matkaan lähti muistaakseni 23 mönkijän letka.

Ohjelmassa oli kaikkea mahdollista jousiammunnasta purjehdukseen. Viimeisen illan menun hinnaksi Harinen muistaa 140 euroa henkilöä kohden, ruuan osalta. Paikalle oli roudattu pietarilainen suosikkibändi vieraita viihdyttämään ja syksyinen ilta Saimaan rannalla huipentui ilotulitukseen.

– Kymmeniä tuhansia euroja.

Parisataa suksiparia vailla käyttäjää

Paljon on lyhyessä ajassa muuttunut. Ohjelmapalveluyrittäjä Ville Harinen kertoo, että hän on sopeutunut tilanteeseen vähentämällä muun muassa mönkijöiden määrää. Parisataa käyttämätöntä suksiparia päätyi varastoon odottamaan parempia aikoja. Mutta silti, yritys jatkaa eteenpäin.

Kaikilla yrittäjillä ei ole ollut samalla tavalla onni myötä. Erikoisliikkeitä on kadonnut katukuvasta monta, kuten turkistuotteiden kauppa, kalasäilykkeiden myymälä, pikkuvauvojen vaatepuoti ja erätarvikemyymälä.

Matkailuyrityksissä vuosi on ollut muutoksen paikka.

– Se tarkoittaa, että nyt on nostettava takapuolta tuolista enemmän kuin ennen, kuvailee Imatran Kylpylän varatoimitusjohtaja Harri Hirvelä markkinoinnin muuttumista ruplan romahduksen jälkeen. Yt-kierroksia käytiin vuoden aikana kahdet ja työntekijöitä on ollut lomautettuna.

Myös lähellä sijaitseva toinen kylpylähotelli Holiday Club Saimaa on yt-neuvottelunsa käynyt, mutta myös uutta kotimaista asiakaskuntaa on onnistuttu houkuttelemaan.

Venäläinen auto.
Venäjän taloustilanteen ennustetaan heikkenevän.Tommi Parkkinen/Yle

– Suhdeluku on suunnilleen tämä: Jos meillä ennen kävi 20 000 venäläistä asiakasta, niin nyt meillä käy 16 000 suomalaista, sanoo toimitusjohtaja Vesa Tengman.

– Tilanne on tietysti vakava, mutta ei se parane kuin tekemällä.

Tammikuussa 2016 uutistoimisto Bloomberg arvioi, että Venäjän talous supistuu tänä vuonna 0,5 prosenttia. Se on tällä hetkellä maailman neljänneksi heikoimmin kasvava talous. Valtion budjettiin on luvassa mittavia menoleikkauksia. Lisäksi ruplan eurokurssi kääntyi jälleen jyrkkään laskuun.

Mikä mahtaa olla "pitkäkilpisten" määrä kaupungilla tänä viikonloppuna?