1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Lapset vaipoissa yhä vanhemmiksi – Lastenlääkäri: "Ei terveydellistä haittaa"

Vaippojen kehittyminen helppokäyttöisemmiksi ja mukavammiksi on johtanut siihen, että lasten pottaharjoittelu aloitetaan nykyisin selvästi myöhemmin kuin ennen. Lastenlääkäri ei näe kehityksessä ongelmaa, mutta painottaa, että jossakin vaiheessa raja tulee vaippaiän venymisessäkin vastaan.

Kotimaan uutiset
Pieni tyttö potalla.
Anri Koski / Yle

Lasten virtsatieinfektioiden pitkäaikaisseurauksia ja ennaltaehkäisyä väitöksessään tutkinut lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo on perehtynyt suomalaisten lasten vaippakäytäntöihin. THL:n lastenneuvolakirjan asiantuntijalääkärinä toimineen Salon mukaan vaippaikä on noussut selvästi viime vuosikymmeninä.

– Siihen on varmasti useitakin syitä. Merkittävin syy on se, että vaipat ovat kehittyneet. Ne tuntuvat kuivilta ja miellyttäviltä eikä iho-ongelmia tule lapsille läheskään niin paljon kuin ennen, toteaa Salo.

Suomessa ei ole täsmällistä tietoa siitä, missä vaiheessa pottaharjoittelu keskimäärin aloitetaan ja minkä ikäisiksi lapsilla käytetään vaippoja. Asiaa ei ole tutkittu.

Ruotsalaisten lasten vaipankäyttöä on selvitetty. Naapurimaassa vain reilusti alle 10 prosenttia lapsista aloittaa pottaharjoittelun alle kaksivuotiaana. Jarmo Salon mukaan voi hyvin olettaa, että Suomessa tilanne on samansuuntainen.

Harsovaipat ja vaippaliinat kummittelevat

Salon mukaan vanhempien on turha tuntea syyllisyyttä tai potea huonoa omaatuntoa, vaikka vaippaikä venyisi.

– Toisaalta jossakin vaiheessa siihen (pottaharjoitteluun) on vaan ryhdyttävä, hän huomauttaa.

Vaippakeskustelussa näkyvät myös sukupolvien erilaiset kokemukset. Jarmo Salon mielestä ei ole mikään ihme, että viisi-kuusikymppiset yllättyvät, kun näkevät pari-kolmevuotiaita lapsia vaipoissa. Heidän kokemuksensa ovat ajalta, jolloin harsovaippoja taiteltiin muovisten vaippaliinojen sisään ja pottaharjoittelu aloitettiin hyvinkin paljon aikaisemmin kuin nykyään.

Terveydellistä haittaa tai lapsen kehitykseen liittyvää haittaa Salo ei vaippaiän venymisessä näe. Haitat ovat lähinnä käytännöllisiä.

– Vaippoihin kuluu rahaa ja vaippojen käytöstä aiheutuu tietysti myös työtä ja vaivaa. Lisäksi esimerkiksi päiväkodeissa lasten hoito sujuu helpommin, kun vaipoista päästään eroon.

Salo muistuttaa myös ekologisesta haitasta. Vaipoista syntyy valtava määrä jätettä.

Neuvolan ohjeet vaihtelevat

Mitään virallista suositusta pottaharjoittelun aloittamisiäksi ei ole. THL:n lastenneuvolakäsikirjan mukaan potalle opettelu otetaan vanhempien kanssa puheeksi yksivuotisneuvolassa. Viesti vanhemmille on se, että siisteyskasvatuksessa otetaan huomioon lapsen kehitys. Potalle pakottamisesta varoitetaan.

Neuvola.
Jarkko Heikkinen / Yle

Vanhempien eri keskustelufoorumeiden kommenteista käy ilmi, että neuvoloiden käytännöt vaihtelevat. Joissakin neuvoloissa asiasta ei puhuta oikeastaan ollenkaan, toisissa neuvoloissa pottaharjoitteluun kannustetaan aktiivisesti.

Jotkut äidit ja isät ovat kokeneet neuvolan "hoputtamisen" jopa painostuksena.

– Neuvolasta on saatu neuvot, että kaksivuotiaan tulisi olla jo päivisin täysin ilman vaippaa ja lasta tulisi säännöllisesti viedä vessaan vaikkei lapsi olisi tähän varsinaisesti valmis. Neuvolassa tätä perustellaan sillä, että noin kahden vuoden iässä lapsella on herkkyyskausi, joka tulisi käyttää hyväkseen kuivaksi opettelussa, kertoo vantaalainen neljän lapsen äiti Mari Piippo.

Lapsen kuuntelua vai vanhempien laiskuutta?

Mari Piippo haluaa kulkea kuivaksi opettamisessa omaa hyväksi kokemaansa tietä ja edetä pottaharjoittelussa lapsia kuunnellen.

"En usko, että lapsi hengaisi koko loppuelämäänsä vaipassa, vaikka vaipattomuutta ei alettaisikaan harjoittelemaan heti vuoden iän jälkeen, taikka niinkuin joissain tapauksissa jo ennen yhden vuoden ikää."(Mari Piipon blogi Neljä veljestä)

Tiedän, että omien lasteni kohdalla tämä hyväksi koettu lapsentahtisuus toimii erinomaisesti, vaikkei kaikkien lasten kohdalla näin olisikaan.

Mari Piippo

Piippo on sitä mieltä, että koko perhe pääsee paljon helpommalla, kun potalla istumista aletaan harjoitella vasta sitten kun lapsi ilmaisee siihen halukkuutta.

– Tiedän, että omien lasteni kohdalla tämä hyväksi koettu lapsentahtisuus toimii erinomaisesti, vaikkei kaikkien lasten kohdalla näin olisikaan.

Piippo on huomannut joidenkin olevan sitäkin mieltä, että on vain vanhempien laiskuutta, jos ei saa lasta kuivaksi kahteen ikävuoteen mennessä.

– Itse olen kohdannut todella paljon ihmettelyä sekä tutuilta että neuvolasta siitä, että annan lapsen itse ilmaista, kun on valmis vaipattomuuteen ja ettäannan lasten pitää vaippaa vielä suhteellisen reippaasti yli kaksivuotiaana.

vaippoja kaupan hyllyssä
Vaippoja markkinoidaan tehokkaasti taaperoikäisille.Hanne Leiwo / Yle

Virtsatietulehdukset ovat vähentyneet

Vaippojen kehittymistä lastentautien erikoislääkäri Jarmo Salo pitää yksiselitteisen hyvänä asiana, vaikka siitä onkin seurannut se, että vaippoja käytetään entistä pitempään.

– Nykyisin vaippoihin liittyviä iho-oireita on selvästi vähemmän kuin ennen ja myös virstatieinfektioiden määrät ovat selvästi vähentyneet, toteaa Salo.

Salon mukaan kuivaksi opettaminen on tärkeää tehdä lapsen valmiutta ja kehitystä seuraten.

– Jonkinlaista tutkimusta on, että jos pottaharjoittelu on hyvin aktiivista ja intensiivistä eikä lapsi ole siihen kypsä, niin se voi jollain lailla altistaa virtsatieinfektioille. Käytännössä tämän takia vaippojen käyttöä ei kuitenkaan kannata pitkittää, koska joka tapauksessa nykyistenkin vaippojen käyttö aiheuttaa iho- ja muitakin ongelmia.

Jarmo Salo suosittelee vaippaikäisten lasten vanhemmille maalaisjärjen käyttöä.

– Lasta kannattaa alkaa totuttaa pottaan, kun hän pystyy potalla näppärästi istumaan. Pottaharjoittelun aloittamisessa vuodenaikakin kannattaa ottaa huomioon. Kesällä vaipattomuutta on helpompi harjoitella kuin toppahaalareissa talvipakkasella.