Kivikauden sekaliitot suojelevat yhä nuhilta ja muilta tulehduksilta

Ihmisen aivastuksessa on kaikuja ajalta, jolloin Eurooppaan tulleet nykyihmiset ja siellä jo eläneet neandertalinihmiset saivat yhteisiä jälkeläisiä.

tiede
Mies aivastaa.
James Gathany / CDC Public Health Image library ID 11162 / Wikimedia Commons

Talven flunssakaudesta sairastumatta selvinneellä on aihetta ajatella lämpimästi Eurooppaa muinoin asuttaneita neandertalilaisia, osoittavat kaksi tuoretta tutkimusta.

Saksalaisen Max Planck -instituutin ja ranskalaisen Pasteur-instituutin tutkimusten mukaan synnynnäinen immuunijärjestelmämme sai roimasti lisäpontta neandertalilaisilta perityistä geeneistä – joskin samasta syystä monilla on perintönä taipumus allergioihin.

Neandertalilaisten lisäksi vastaavasti vaikuttaa edelleen myös Aasiassa samaan aikaan eläneiden denisovanihmisten perimä, vaikka molemmat lajit ovat kuolleet sukupuuttoon kymmeniä tuhansia vuosia sitten.

Jo aiemmin on osoitettu, että nykypäivän eurooppalaisissa ja aasialaisissa on 1–6 prosenttia noiden serkkulajiemme perimää. Uusien tutkimusten mukaan sen vaikutus on immuniteettijärjestelmässämme isompi kuin perimässämme keskimäärin.

Suurin vaikutus löytyi solukalvoilla olevista niin sanotuista Tollin kaltaisista reseptoreista. Nuo proteiinit tunnistavat bakteerien, sienten ja loisten hyökkäyksen ja käynnistävät elimistön puolustuksen.

Muutokset ovat kestäneet aikaa hyvästä syystä

Useimmat muutokset immuunijärjestelmässä ovat tapahtuneet sen jälkeen, kuin ihmisten elämäntapa alkoi mullistua kahdeksisen tuhatta vuotta sitten eli siirryttiin metsästyksestä ja keräilystä maanviljelyyn. Ravinnon ja ympäristön muuttuessa myös immuunijärjestelmälle tuli uusia vaatimuksia.

Ihmisellä tunnetuista kymmenestä Tollin kaltaisesta reseptorista kolme yllätti tutkijat ikivanhalla ajalla saaduilla ja sieltä asti säilyneillä muutoksillaan. Niissä on kuitenkin järkeä, sanoo Max Planck -instituutin tutkimusta johtanut Janet Kelso.

– Neandertalilaiset olivat eläneet Euroopassa ja Länsi-Aasiassa 200 000 vuotta ennen nykyihmisten saapumista. He olivat todennäköisesti erinomaisen sopeutuneita ilmastoon, ravintoon ja tautien aiheuttajiin, Kelso sanoo Max Planck -instituutin verkkosivulla. (siirryt toiseen palveluun)

Hankkimalla yhteisiä jälkeläisiä neandertalilaisten kanssa meidän esivanhempamme hyötyivät heidän sopeutumisestaan tavalla, josta on iloa myös tänä päivänä.

Liian tehokkaat reaktiot haittaavat nykymaailmassa

Neandertalilaisten perinnöllä on kuitenkin myös kääntöpuoli: sen liian ärhäkästä vaikutuksesta jotkut ihmiset ovat erityisen alttiita heinänuhalle ja muille allergioille.

Heidän elimistönsä reagoi esimerkiksi eläinten hilseeseen aivan kuin se aiheuttaisi tauteja. Kivikaudelle kannatti aivastaa hilse nenästä pois, koska se ei tuohon aikaan ollut peräisin rokotetusta ja madotetusta kotikissasta, vaan todennäköisesti loisten ja syöpäläisten vaivaamasta villieläimestä.

Max Planck -instituutin (siirryt toiseen palveluun) ja Pasteur-insituutin tutkimukset (siirryt toiseen palveluun) on julkaistu American Journal of Human Genetics -lehdessä.