1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. urheilu

Kilpahiihtäjät kyllästyneet lisähappikohuun – "Eiköhän panna jo asialle korkki"

Suomalaishiihtäjien käyttämästä lisähapesta noussut kohu häiritsee lajivastaavan mukaan jo urheilijoiden keskittymistä. Lisähapen käyttö on vanha ja sallittu menetelmä, joka auttaa urheilijoita korkeanpaikan harjoittelussa.

urheilu
Lisähappilaitteet hiihtäjällä
Yle Jyväskylä

Suomalaista kilpahiihtoväkeä kohu sekä harmittaa että hämmästyttää.

Suomen olympiakomitean kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen korostaa, että kyse normaalista, vieläpä täysin sallitusta, asiantuntijatoiminnasta.

Kärkkäisen mukaan leireillä kokeillaan asioita, koska tarkoitus on oppia lisää urheilijoiden fysiologiasta ja yksilöllisistä eroista.

Suomen olympiakomitean kestävyyslajien lajiryhmävastaava Olli-Pekka Kärkkäinen
Olli-Pekka KärkkäinenAnssi Lepikko / Yle

– Samaa happea se on kuin muillakin, mutta laitteet ovat toki aika hurjannäköisiä. Leireiltä otetut kuvat ovat levinneet ja niistä on tullut kommenttia asiaa ehkä ymmärtämättömiltä.

Kärkkäisen mukaan urheilijat ovat jo kyllästyneet asian jauhamiseen: kärpäsestä on tehty härkänen.

– Eiköhän panna asialle korkki päälle ja annetaan urheilijoiden tehdä tulosta.

Pitkään käytetty menetelmä

Lisähappea käytetään tukena korkeanpaikan harjoittelussa. Koska korkealla on vähän happea, hiihtäjä joutuisi pitämään tavallista hitaampaa tahtia. Se aiheuttaisi ongelmia suorituskykyyn.

urheilufysiologian asiantuntija Jussi Mikkola Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta
Jussi MikkolaAnssi Lepikko / Yle

Laitteiston avulla urheilijan hengitysilmaan voidaan lisätä happea.

– Lisähapen avulla pystytään normalisoimaan harjoitusvauhti ja se antaa normaalia ärsykettä hermolihasjärjestelmälle, eikä harjoittelu ole liian hidasta, urheilufysiologian asiantuntija Jussi Mikkola Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksesta sanoo.

Mikkolan mukaan menetelmä on vanha: sitä on käytetty huippu-urheilussa ainakin 1990-luvulta lähtien korkeanpaikan harjoituksissa, etenkin Pohjois-Amerikassa.

– On sitä Euroopassakin käytetty, myös Suomessa.

Hiihtäjä haluaa lumelle

Kärkkäisen mukaan hiihdon A-maajoukkue on kokeillut lisähappea parilla leirillä sekä juoksumatolla tehdyssä rullasuksikuormituksessa.

Käyttömäärä lasketaaan tunneissa, mikä on varsin vähän Kärkkäisen mielestä, jos harjoitusmäärät ovat vuodessa 900 tunnin tietämillä.

Ei tämä ole se, millä menestystä haetaan, vaan menetelmällä pyritään oppimaan lisää yksilöstä.

Lajivastaava Olli-Pekka Kärkkäinen

– Ei tämä ole se, millä menestystä haetaan, vaan menetelmällä pyritään oppimaan lisää yksilöstä.

Kärkkäisen mukaan hiihtäjät eivät ehdoin tahdoin halua mennä harjoittelemaan 3000 metrin korkeuteen.

– Mutta jos se on ainoa paikka missä on lunta, niin kyllä hiihtäjä mielellään hiihtää lumella. Kun voidaan harjoitella lähellä normaalia liikenopeutta, ei mennä väärällä tekniikalla.

Mikkola pitää mielenkiintoisena sitä, että kohu nousi juuri nyt.

– Ehkä syy on siinä, että me olemme käyttäneet sitä ihan avoimesti.

Jussi Mikkolaa ja Olli-Pekka Kärkkäistä haastatteli Titta Puurunen.

Lue seuraavaksi