Mammutin perässä pohjoiseen – ihminen vaelsi Jäämerelle odottamattoman varhain

Jäämeren rannalta löytynyt mammutti joutui ihmisten saaliiksi – tai vähintään heidän teurastamakseen – 45 000 vuotta sitten. Tätä ennen vanhimmat löydöt arktisen alueen ihmisasutuksesta ovat 35 000 vuoden takaa.

Ulkomaat
Kahden aikuisen mammutin ja poikasen luurangot. Mies asettelemassa urosmammutin jalkaluita sopivaan asentoon.
Nämä mammuttien luurangot löytyivät Siperiasta 2000-luvun alussa ja pääsivät kiertueelle. Kuvassa mammuttiperhettä valmistellaan näytteille Erbachissa Saksassa vuonna 2005.Frank Rumpenhorst / EPA

Siperiasta löytynyt jäätynyt mammutti kirjoittaa ihmisen asutushistoriaa uusiksi, sanovat venäläistutkijat. Luista paljastuneet ihmisten jättämät jäljet osoittavat heitä olleen arktisella alueella jo kymmenen tuhatta vuotta oletettua aiemmin.

Karanmeren rannalta vuonna 2012 löydetty mammutti eli 45 000 vuotta sitten. Nuolien ja keihäiden aiheuttamiksi tulkitut vammat ovat sekä vanhimmat että pohjoisimmat merkit tuonaikaisten ihmisten elämästä Euraasiassa, kertoo Venäjän tiedeakatemian tutkija Vladimir Pitulko Science (siirryt toiseen palveluun)-lehdessä julkaistussa tutkimuksessa.

Lisääntyneet taidot mammutinmetsästyksessä luultavasti mahdollistivat ihmisten levittäytymisen laajalle pohjoisimpaan Siperiaan, tutkijat päättelevät. Lisätodisteena heillä on niin ikään Jäämeren rannalta mutta kauempaa idästä löytynyt suden luu, jossa myös on jälkiä ihmisen aseesta.

Mammutista hyödynnettiin kaikki

Kivikauden ihmisten kannatti kulkea mammuttien perässä vaikka kuinka kauas, Pitulko sanoo.

– Otus oli loputon raaka-ainelähde: Lihasta, rasvasta ja luuytimestä saatiin ruokaa. Lannasta, rasvasta ja luista oli polttoaineeksi. Luista ja syöksyhampaista tehtiin tarvekaluja, hän luettelee.

Kieli ja maksa olivat todellisia herkkupaloja, mutta tärkeintä olivat hampaat, sillä puuttomalla arolla ne korvasivat puutavaran, Pitulko muistuttaa.

Matkalla Amerikkaan?

Myös yhdysvaltalaisen Michiganin yliopiston tutkijan Daniel Fisherin mielestä luihin jääneet jäljet osoittavat, että mammutti oli nimenomaan kaadettu. Siksi on hyviä perusteita päätellä, että asialla olivat metsästystä harjoittaneet nykyihmiset, eivät neandertalilaiset, Fisher kommentoi venäläiskollegojen päätelmiä.

Tiedeyhteisön tyypilliseen tapaan myös vasta-argumentteja on jo esitetty. Kanadalaisen Waterloon yliopiston arkeologi Robert Park pitää metsästyksen jälkiä jokseenkin vähäisinä.

Hän ei silti kumoa teoriaa täysin. Todeksi osoittautuessaan se kertoo, että ihmiset eivät ainoastaan olleet kyllin edistyneitä metsästämään mammutteja, vaan myös sosiaalisesti riittävän järjestäytyneitä jakamaan suursaaliin, hän sanoo.

Venäläiset vetävät tutkimuksessaan tuloksista sellaisen johtopäätöksen, että kulttuurissa oli tapahtumassa huomattava muutos, jonka takia ihmiset siirtyivät yhä lähemmäksi nykyistä Beringinsalmea. Siellä oli ennen viimeistä jääkautta maakannas eli tilaisuus päästä Pohjois-Amerikkaan noin 30 000 vuotta sitten, tutkijat huomauttavat.

Lähteet: AP, AFP, Reuters, Yle Uutiset