Oliko lapsen joulutodistus pettymys? Näin autat häntä parantamaan koulussa keväällä

Jos lapsen koulumenestys notkahti syksyllä, kannattaa ensimmäiseksi ottaa yhteyttä opettajaan, neuvoo opetusneuvos, kasvatustieteen tohtori Martti Hellström.

Ylen aamu
Opetusneuvos Martti Hellström
Oliko lapsesi tai lapsenlapsesi joulutodistus kehno? Miten voisit tukea lasta, jotta kevättodistus näyttäisi paremmalta? Neuvoja antamassa opetusneuvos, kasvatustieteen tohtori Martti Hellström.

Kokenut koulumies, opetusneuvos Martti Hellström antoi perjantaina Ylen aamu-tv:ssä vinkkejä vanhemmille, jos perheen koululaisen joulutodistus on jäänyt pettymykseksi. Aivan ensimmäiseksi kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan ja selvittää, onko koulussa tapahtunut jotakin.

– Usein jos on tapahtunut yllättävä notkahdus, taustalla voi olla koulukiusaamista tai sitten koulussa on kenties jokin muu asia, joka pelottaa, Hellström kuvailee mahdollisia syitä koulumotivaation katoamiseen.

Vanhempien kannattaisi myös osoittaa kiinnostustaan lapsen koulunkäyntiin, mutta ei kuitenkaan tehdä esimerkiksi läksyjä lapsen puolesta. Läksyillä ei saisi myöskään painostaa tai niiden tekemättä jättämisestä syyllistää.

– On hyvä kuitenkin kysyä, tarvitseeko lapsi apua. Pitää myös osoittaa ylpeyttä, kun lapsi selviää läksyistä omin päin, neuvoo Hellström.

Oppimisen kannalta läksyt ovat turhia

Ehkä hieman yllättäen Hellström kuitenkin kiistää läksyjen merkityksen oppimisen kannalta. Sen sijaan läksyt ovat tärkeitä kasvatusmielessä.

– Jos mennään ihan tutkimustietoon, niin oppimisen kannalta ne ovat turhia. Mutta ne opettavat itsenäiseen ajatteluun ja opettavat esimerkiksi kantamaan kirjat kouluun, joten kasvun kannalta niistä on hyötyä, Hellström valistaa.

Mitä koulu odottaa vanhemmilta?

Myös koululla on odotuksia vanhempien suuntaan. Koululaiselle pitäisi tarjota kunnollinen työympäristö myös kotona.

– Lapsi pannaan ajoissa nukkumaan, hän syö terveellistä ruokaa, liikkuu ja päivän rytmi on normaali. Ihan tämmöiset perusasiat, kiteyttää Hellström.

Hellströmin mukaan nämä toiveet pätevät kaikkiin kouluihin, vaikka muuten kouluissa on nykyään eroja.

– On turvallisia vanhanaikaisia kouluja, joissa opettajat aika tarkkaan katsovat, ettei kenenkään varpaille tulla hyppimään. Ja sitten on toisessa päässä hulmutukkakouluja, jotka kutsuvat vanhemmat sinne luokkaan suurin piirtein opettamaan.

Yläkoulun pojat vaikeuksissa

Hellström on itse opettanut enemmän pieniä lapsia, joiden motivaatio-ongelmiien korjausliikkeet ovat vielä helppoja. Yläkoulun puolella on vaikeampaa.

– Yläkoulussa varsinkin pojilla alkavat hormonit hyrrätä, ja äidin ja isän voi olla ihan toivotontakin pakottaa lapsi koulutehtäviin. Onneksi Suomen koulujärjestelmä on sellainen, että pojat voivat taas jatkaa opiskelua, kun tulevat vähän vanhempina taas järkiinsä, Hellström naurahtaa.