yle.fi-etusivu

Toimittaja Juha Kauppinen: Talvivaara-tarinassa vähintään välitilinpäätöksen aika

Talvivaara-paljastusten tekijä, toimittaja Juha Kauppinen sanoo, että vasta nyt kokonaiskuva Talvivaarasta alkaa hahmottua. Kauppisen mielestä Talvivaarassa suhtautuminen luontoarvoihin oli kuin tuulahdus 70-luvulta. Hän pitää ongelmallisena, jos virastojen virkamiehillä ei ole riittävää riippumattomuutta.

luonto
Juha Kauppinen
Ville Välimäki / Yle

Hämeenlinnalainen toimittaja Juha Kauppinen suosittelee vierailua Talvivaaran kaivosalueella.

– Kaikki muuttuu, kun ensimmäisen kerran näkee ja tajuaa alueen todellisen mittakaavan, sen, mistä tässä oikeasti on kyse. Itselleni ensimmäinen käynti paikan päällä loi pohjan myöhemmälle ymmärrykselle siitä, että suuri osa kaivoksen ongelmista johtuu suuresta mittakaavasta, sanoo Juha Kauppinen.

ilmakuvaa kaivosalueesta
Suuri osa kaivoksen ongelmista johtuu suuresta mittakaavasta, sanoo Juha Kauppinen.Nordisk Film

Juha Kauppinen on palkittu journalisti, joka on työllään nostanut esiin uutta tietoa Talvivaaran kaivoksen ongelmista. Hän toivoisi ihmisten muistavan paremmin sen, että uudesta asiasta uutisointi on prosessi, jossa oikea kokonaiskuva tarkentuu vähitellen.

– Alkuvaiheessa uutisointi oli pioneerityötä ja siinä oli puutteensa. Tietoa ei ollut saatavilla verkossa niin kuin nyt on. Niin sanotut uutisvoittoni tulivat usein siitä, että kerroin asiasta, joka oli kyllä kaikkien saataviilla, mutta kukaan ei ollut hoksannut sitä kysyä. Vaihe oli eräänlaista tutkimusmatkailua ja siinä valossa sitä pitäisi myös tarkastella, pohtii Kauppinen.

– Viime vuoden aikana ilmassa on ollut paljon viisastelun makua: Talvivaarasta on tehty uhria, jota on käsitelty väärin mediassa. Monelta on jäänyt huomaamatta se että, aina kun uudesta asiasta lähdetään etsimään tietoa, se on epätarkkaa, mutta lähestyy totuutta koko ajan. Ei voi mennä möhkäleen luo ja alkaa tehdä uutisia.

Välitilinpäätöksen aika on nyt

Talvivaaran monenkirjavia vaiheita on nyt alettu paketoida yhteen. Tammikuun lopulla ensi-iltansa saa Aleksi Salmenperän ohjaama elokuva "Jättiläinen", joka kertoo Talvivaara-nimisestä kaivoshankkeesta. Juha Kauppinen oli elokuvan taustajoukoissa auttamassa käsikirjoituksen teossa. Maaliskuussa puolestaan julkaistaan Juha Kauppisen ja Sampsa Oinaalan yhteinen kirja Talvivaaran vangit.

Terrafamen purkuputken ympäristöä Sotkamossa.
Terrafamen purkuputken ympäristöä Sotkamossa.Kalle Heikkinen / Yle

– Nyt on vähintään välitilinpäätöksen aika. Monet isot teemat ovat olleet käsien ulottuvilla, mutta ihan kuin jonkin hunnun takana. Kirjaa kirjoittaessa kokonaiskuva on hahmottunut paremmin. Eikä Talvivaaran tarina ole loppunut: louhinta on alkanut uudestaan ja toimijana on valtion omistama Terrafame. Mitä sieltä sitten tulee, se on ihan oma lukunsa, pohtii Kauppinen.

Juha Kauppinen sanoo, että Talvivaara nousi ilmiöksi kahdesta syystä.

– Mielestäni siinä kohtasi kaksi arvomaailmaa: perinteinen elinkeinon, talouden ja työn näkökulma vastassaan puhdas elinympäristö ja luonto. Nämähän ovat jatkuvasti yhteydessä toisiinsa, ne ovat leipoontuneet toistensa sisään ja voivat toimia hyvinkin yhteistyössä keskenään.

– Mutta Talvivaarassa suhtautuminen luontoarvoihin oli kuin tuulahdus 70-luvulta. Se, että voidaan pilata luontoa ja aiheuttaa merkittävää haittaa järville työpaikkojen nimissä; tällainen ajatus ei mahdu 2010-luvulla suomalaiseen maailmankuvaan, sanoo Juha Kauppinen.

Perusasioiden äärellä

Talvivaara-uutisoinnissa on tuotu eri näkökulmia yksittäisten ihmisten ja roolien kautta. Toimitusjohtaja Pekka Perästa on leivottu milloin sankaria, milloin roistoa. Äänessä ovat olleet vuorollaan Talvivaaran työntekijät, luontoväki, kaivosteollisuus ja lähiseudun asukkaat.

– En lähtisi kritisomaan sitä, että yhden ihmisen näkemys laitetaan otsikkoon ja juttuun. Mutta monien sirpaleiden jälkeen vaaditaan synteesivaihe, missä ainakin median pitäisi katsoa, mitä kaikkea vuosien aikana on tapahtunut, toteaa Juha Kauppinen.

Kauppinen on kuunnellut monet keskustelut Talvivaarasta, mutta sanoo kaikkien aiheiden palaavan aina samojen perusasioiden ääreen.

– Talvivaara on saastuttanut ympäristöään enemmän kuin se on itse ympäristölupahakemuksessaan ilmoittanut, eikä se ole tuottanut nikkeliä ja muita arvometalleja niin paljon kuin sen piti. Ei minään vuonna. Nämä ovat ne perusasiat, joihin itse joudun palaamaan kerta toisensa jälkeen, toteaa Kauppinen.

Korruptiovapaa Suomi?

Kun maailmalla listataan korruptiovapaita maita, keikkuu Suomi yleensä listan kärkipäässä. Kriitikot sanovat, että maassamme on silti rakenteellista korruptiota. Oliko Talvivaarassa merkkejä tästä?

– Osittain kyllä. Toisaalta tiiviit yhteydet ovat täysin luonnollisiakin. On selvä, että Talvivaaran johto ja lupaviranomainen AVI ovat yhteistyössä. Myös arkipäiväinen yhteydenpito valvovan viranomaisen, eli ELY-keskuksen kanssa on ymmärrettävää, koska toiminta on luvista riippuvaista.

Talvivaaran suhteen Kauppinen huomasi, että virastojen välillä oli klikkiä.

Talvivaaran kohdalla olisi pitänyt ottaa kovempia keinoja aiemmin käyttöön.

Juha Kauppinen

– Ehkä kyse oli myös hallinnon uudistuksesta, jossa ei täysin oltu saatu uutta systeemiä ja keskinäisiä yhteyksiä vielä toimimaan. Ajoittain tuli mieleen, että luvan myöntäneessä Avissa ei välttämättä aina ole ymmärretty kaikkia lupaa valvovan Elyn tulkintoja. Oli löydettävissä eräänlaiset virastojen "omat äänet", miten kysymyksiin suhtaudutaan, ja niissä on ollut tiettyjä eroja, kertoo Juha Kauppinen.

Kauppisen mukaan ongelmia tulee silloin, jos virastoista ei löydy riippumattomuutta yksittäisiltä virkamiehiltä.

– Jos kaikki päätökset tehdään jonkun ylemmän hyvän nimissä, vaikka työpaikkojen saamisessa alueelle, voidaan runnoa läpi päätöksiä muista näkökulmista riippumatta. Onko Talvivaarassa tapahtunut näin, sitä on aukottomasti vaikea osoittaa, toteaa Kauppinen.

Juha Kauppinen muistuttaa, että esimerkiksi oikeuskansleri ja korkein hallinto-oikeus ovat nuhdelleet valvovaa Kainuun Ely-keskusta.

– Talvivaaran kohdalla olisi pitänyt ottaa kovempia keinoja aiemmin käyttöön.

– Pidän myös ongelmallisena esimerkiksi Geologisen tutkimuskeskuksen roolia. Toisaalta sen tehtävänä on antaa kaivostoimintaan liittyviä asiantuntijalausuntoja, mutta selkeästi yksi päätehtävä on edistää kaivostoimintaa Suomessa. Se on ongelmallinen kaksoisrooli ja voi vaikuttaa joissain tapauksissa sen toimintaan, sanoo Juha Kauppinen.

Teollisuushistoriasta eloonjäämistaisteluun

Talvivaaran toiminta on saanut paljon julkisuutta ja siihen liittyvät ihmiset on ollut helppo roolittaa laatikoihin omasta näkökulmasta riippuen. Ahne ja ylimielinen johto, asuntovelkaiset ja toiveikkaat työntekijät, epätoivoiset kainuulaiset, silmänsä sulkevat poliitikot.

ilmakuvaa kaivosalueesta
Geologisen tutkimuskeskuksen tehtävänä on antaa kaivostoimintaan liittyviä asiantuntijalausuntoja ja edistää kaivostoimintaa Suomessa. Se on ongelmallinen kaksoisrooli ja vaikuttaa joissain tapauksissa sen toimintaan, sanoo Juha Kauppinen.Nordisk Film

– Olen jututtanut näiden vuosien aikana paljon Talvivaarassa työskennelleitä ihmisiä. Kaivostoiminnan alku oli aika kunnianhimoista aikaa, oli tarkoitus tehdä suomalaista teollisuushistoriaa. Silloin haluttiin tehdä hyvin asioita, homma oli hanskassa ja pystyttiin olemaan tarkkoja, pohtii Kauppinen.

– Kun ongelmat kasvoivat, peli muuttui. Silloin toiminnasta tuli eloonjäämistaistelua ja kujanjuoksua, jossa tavoitteet oli pakko saavuttaa, että toiminta voisi jatkua. Silloin toiminta muutti luonnettaan, ja tuli kyseeseen, että kerrotaanko kaikki avoimesti vai jätetäänkö jotain kertomatta. Minusta Talvivaarassa on isoa kuvaa katsoessa pari eri vaihetta, jotka olivat tällaisia, Kauppinen tiivistää.

Päivitetty 21.1.2016 kello 13:03: Tähän virkkeeseen on Juha Kauppisen pyynnöstä lisätty sana "voi": Se on ongelmallinen kaksoisrooli ja voi vaikuttaa joissain tapauksissa sen toimintaan, sanoo Juha Kauppinen.