Yli sata vuotta vanhat kuvat löytyivät yllättäen – Visavuori oli kuuluisien erämaa-ateljeiden esikuva

Taiteilija Emil Wikströmin vuonna 1896 palaneesta erämaa-ateljeesta on tähän mennessä tunnettu vain yksi ulkokuva. Nyt aiemmin tunnistamattomien kuvien varastosta löytyi kaksi uutta otosta. Ne esittelevät kansallisromanttisen helmen, joka oli mm. Kalelan ja Halosenniemen esikuva.

Kotimaa
Vanha Visavuoren ateljee
Taiteilija Emil Wikström työskenteli vuodet 1894-96 tässä erämaa-ateljeessa. Ateljeekoti tuhoutui tulipalossa.Vapriikin kuva-arkisto

Taiteilija Emil Wikström suunnitteli ja rakensi itselleen ateljeekodin Valkeakosken Sääksmäelle Visavuoreksi nimeämälleen vuorelle vuonna 1894. Rakennus kuitenkin paloi kivijalkaa myöten kaksi vuotta myöhemmin.

Jäljelle jäi tarinoiden lisäksi vain kaksi valokuvaa: yksi ulkoa ja toinen sisältä ateljeetiloista – tai niin luultiin aina vuoteen 2016 saakka.

Tämän vuoden alkajaisiksi museokeskus Vapriikin kuva-arkistossa Tampereella tehtiin merkittävä kuvalöytö. Arkiston työntekijä tutki tunnistamattomien kuvien varastoa, sillä hän oli yhtäkkiä muistanut toisaalla näkemänsä kuvan Visavuoresta.

Aavistus osui oikeaan, ja kaksi kuvaa lähetettiin Visavuoreen museosäätiön nähtäviksi. Sääksmäeltä saatiin nopeasti varmistus: kuvissa todellakin oli Emil Wikströmin ensimmäinen ateljee.

Kuvien alkuperästä ei tietoa

Vapriikin kuva-arkisto koostuu yli miljoonasta kuvasta, joten joukkoon mahtuu runsaasti myös sellaisia kuvia, joiden taustatiedot eivät ole selvillä.Nyt löydetyt kuvat ovat osa Hämeen museon kokoelmaa, johon kuuluvat useimmat arkiston vanhimmista otoksista.

– Tarkkaa tietoa siitä, mistä nämä kuvat on saatu, ei ole. Ne on todennäköisesti lahjoitettu 1930-luvulla, sanoo tutkija Antti Liuttunen Vapriikin kuva-arkistosta.

Kuvissa näkyy komea kansallisromanttinen ateljee kesäisessä maisemassa. Ihmisiä ei ole, mutta toisessa kuvassa hulmuava pyykkinaru kertoo ihmisen läsnäolosta. Kuvat ovat erittäin tyypillisiä oman aikansa edustajia, Liuttunen arvioi.

– 1800-luvulla kameratekniikka oli kehittymättömämpää ja valotusajat pidempiä. Siksi suosittiin aiheita, joissa ei ole liikettä. Toisaalta kansallisromantiikan aikana tämän tyyppiset miljöökuvat olivat muutenkin muodissa.

Vanha Visavuoren ateljeerakennus
Wikströmin ensimmäinen erämaa-ateljee toimi innoittajana ja esimerkkinä muille tunnetuille ateljeerakennuksille: Kalelalle, Halosenniemelle ja Hvitträskille.Vapriikin kuva-arkisto

Visavuori mallina Kalelalle

Nyt löytyneet kuvat ovat erityisen merkittäviä siksi, että Emil Wikströmin Visavuori oli ensimmäinen suomalainen niin kutsuttu erämaa-ateljee. Rakennus toimi innoittajana ja esimerkkinä kaikille myöhemmille ateljeekodeille: Kalelalle, Halosenniemelle, Hvitträskille ja muille.

Näiden "uusien", sata vuotta vanhojen valokuvien myötä kuva Visavuoren ateljeekodista täydentyy, ja samalla kultakauden arkkitehtuuritutkimukseen saadaan uutta tietoa.

Tunnistamattomien kuvien pino Vapriikissa saattaa kätkeä lisääkin aarteita, jotka vain odottavat löytymistään.

– Monet kuvat jäävät digitoidessa tunnistamattomiksi, mutta piirtyvät tutkijan mieleen. Kun sitten myöhemmin törmäämme samanlaiseen aiheeseen tai maisemaan, saattaa tajuta mitä kuvassa on. Niin kävi nytkin, Antti Liuttunen sanoo.