Lähes puolet kuntien käyttämistä euroista kilahtaa yritysten kassaan

Ulkoistuksilla voidaan saada tehoa, mutta liian ulkoistamisen uhkana ovat kuntademokratian kaventuminen ja sote-sotku. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisulkoistuksia voidaan joutua setvimään oikeusteitse, sanoo kuntatutkija Asko Uoti.

Kuva: Yle Uutisgrafiikka Lähde: Kuntaliitto

Jokaisesta kuntien käyttämästä kymmenestä eurosta keskimäärin neljä euroa kilahtaa yksityisten yritysten kassaan.

Yritysten siivu kuntien kokonaismenoista on 2000-luvulla kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä, 33 prosentista 41 prosenttiin. Aivan viime vuosina kasvu on kuitenkin tasaantunut, ja käyrä on asettunut vuodesta 2011 lähtien suunnilleen samalle 40 prosentin tasolle.

Luku koskee kaikkia hankintoja. Mukana ovat niin tietokoneiden tai hoitotarvikkeiden ostot, lumiauraukset ja rakennusurakat kuin sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisulkoistuksetkin.

Säästöistä ei ole varmuutta

Ulkoistamisten tuomista kustannussäästöistä ei kellään ole varmaa tietoa. Yksityisen palveluntuotannon kasvu ajoittuu päällekkäin kuntatalouden kriisin kanssa: kuntien on ollut enemmän ja vähemmän pakko etsiä säästöjä ja muuttaa tapojaan.

– Tiivistetysti kyse on siitä, joutuuko kunta valitsemaan yksityisen palveluntuotannon pakolla vai voiko se tehdä valinnat omin ehdoin, sanoo sosiaali- ja terveysasioiden johtaja Tarja Myllärinen Kuntaliitosta.

Hyvin toteutettuna ostopalvelut voivat olla asiakkaan etu. Kuntien itse tuottamat palvelut saattavat olla vakaampia, mutta myös jähmeämpiä uusille ratkaisuille kuin yksityiset palvelut.

– Yksityinen sektori voi usein kehittää palvelumuotoja paremmin kuin julkinen puoli. Parhaimmillaan molemmat oppivat toisistaan. Jos palataan vaikka yksityisestä tuotannosta julkiseen, niin usein oppia on jäänyt hihaan, sanoo palvelutuotantoon perehtynyt kuntatutkija Asko Uoti Tampereen yliopistosta.

– Ei ole niin, että toinen on hyvä ja toinen paha. Paras tilanne on, jos markkinoilla on valinnanvaraa ja yksityinen ja julkinen puoli voivat sparrata toisiaan. Mutta jos ollaan yhden tai kahden yhtiön tilanteessa, liikkumavara vähenee ja sanelun vaara kasvaa, Myllärinen jatkaa.

Uhat: sote-sotku ja piiri pieni pyörii

Liian ulkoistamisen suurin riski on, että sopimustalous vie valtaa kunnanvaltuustoilta ja kunnanhallituksilta. Demokraattisesti valitut toimielimet jäävätkin sivustakatsojiksi.

– Kyllä siinä ongelmia piilee. Pahimmillaan kokonaisulkoistuksissa voi käydä niin, että kunnan pieni johtoryhmä ja yritys määrittelevät, millaisilla palveluilla kunnassa mennään, Uoti sanoo.

Kunnat ovat viime vuosina tehneet yritysten kanssa jopa kymmenen vuoden mittaisia sopimuksia sosiaali- ja terveyspalvelujen hoitamisesta. Kuntaliiton mukaan kunnat ovat ottaneet riskin ulkoistaessaan palveluita keskellä isoa sote-uudistusta.

– Kunnat ottavat pitkillä sopimuksilla hirmuisen riskin, kun ei vielä tiedetä miten itsehallintoalueet järjestyvät. Lisäksi uusien alueiden järjestäminen on hankalampaa, jos alueet ovat kovin reikäisiä, Myllärinen sanoo.

Myös Uoti pitää sote-ulkoistusten ja uusien itsehallintoalueiden suhdetta ongelmallisena.

– Uskon, että tapauskohtaisesti joitain sopimuksia joudutaan vielä pohtimaan oikeuden kentillä, Uoti sanoo.

Kuntien omat yhtiöt nostavat päätään

Kunnat ovat ulkoistuksilla halunneet pitää sopimusvallan omissa näpeissään.

– Valtiovalta voi myös katsoa peiliin. Sote-uudistus on kestänyt hirmuisen kauan, ja kuntien taloustilanne on heikko. Toisaalta yksityiset tuottajat ovat olleet aktiivisina markkinoilla, Myllärinen sanoo.

Mutta miksi yksityisten osuus kuntien tekemistä hankinnoista ei ole enää kasvanut kohti 50–50-tilannetta vaan jäänyt noin 40 prosenttiin?

Yksi selitys voi löytyä kuntien omista yhtiöistä. Esimerkiksi Muurame ja Virrat ovat päättäneet ulkoistaa sote-palvelunsa – eivät Attendolle tai Pihlajalinnalle – vaan kunnan omalle yhtiölle.

– Se on ainakin jossain määrin tullut korvaamaan ulkoistamista, kuntien omia yhtiöitä tutkinut Uoti sanoo.

Kuntaliiton tiedot vuoden 2015 yksityisten ja julkisten hankintojen suhteesta valmistuvat vasta loppuvuonna. Lähes kymmenen kuntaa ulkoisti viime vuonna koko sote-palvelunsa, joten prosenttiosuus saattaa muutaman tasaisen vuoden jälkeen nousta.