Loimijoen peltojen ja Hämeen Evon metsämaisemien arvo nousussa

Ympäristöministeriö haluaa Lounais-Hämeen Loimijokilaakson viljelymaisemat nimitetyiksi uusiksi arvokkaiksi valtakunnallisiksi maisema-alueiksi. Loimijoen lisäksi Kanta-Hämeestä arvokkaiksi maisemakokonaisuuksia ovat ehdolla Montolan viljelymaisemat ja Evon alueen metsäkulttuuri- ja jokimaisemat Hämeenlinnan Lammilta. Nimetyillä maisema-alueilla pyritään turvaamaan edustavien ja elinvoimaisten maaseutumaisemien säilyminen.

luonto
Loimijoki virtaa elokuun paahteessa Jokioisilla
Loimijoki virtaa elokuun paahteessa JokioisillaYle

Ympäristöministeriö esittää Hämeen ELY-keskuksen alueelta Kanta- ja Päijät-Hämeestä kaikkiaan 16 kohdetta valtakunnallisesti arvokkaiksi maisema-alueiksi. Päivitysten myötä maisema-alueiden joukkoon on Etelä-Hämeestä ehdolla viisi uutta aluetta. Näistä kolme on Kanta-Hämeessä ja kaksi Päijät-Hämeessä. Päijät-Hämeessä uusia kohteita ovat Tiirismaan maisemat Hollolassa ja Lahdessa ja Artjärven viljelymaisema Orimattilassa.

Lounais-Hämeen Loimijokilaakso on vuosisataisen peltoviljelyn muokkaama arvostettu maisema

Kanta-Hämeestä suurin yksittäinen maisemakokonaisuus on Lounais-Hämeen halkova Loimijoen laakso. Arvokkaita viljelymaisema-alueita on Loimijoen varressa Forssassa, Jokioisilla ja Ypäjällä. Alueen maisema on vuosisatoja jatkuneen viljelyn, laidunnuksen ja kartanotoiminnan muokkaamaa. Alueen asutusrakenteessa on havaittavissa poikkeuksellisen monia asutushistoriallisia ja maanjakoihin liittyviä kerrostumia.

Alueiden laajuus hehtaareina on 5 600 hehtaaria, ja suurin osa alueesta on viljelysalueita Loimijoen molemmin puolin. Pituudeltaan esitettyä aluetta on Loimijokilaaksossa jopa yli kahdenkymmenen kilometrin osuudella.

Loimijoki virtaa peltojen keskellä
Forssasta Lounais-Hämeen lävitse Kokemäenjokilaaksoon virtaava Loimijokilaakso on maaseudun sydäntä. Yle

Loimijokilaakson viljelymaisemat ovat laajoja ja yhtenäisiä Kanta-Hämeen lounaisosien kulttuurimaisemia. Maisema-alueella on lisäksi rikas esihistorialliselle ajalle saakka ulottuva kulttuuriperintö.

Loimijoen viljelymaisemat muodostavat vauraan ja yhtenäisen jokilaaksomaiseman Kanta-Hämeen ja Varsinais-Suomen rajamaille. Jokioisten kartano on perustettu vuonna 1562, ja saadessaan säterivapauden vuonna 1617 se oli kasvanut Suomen suurimmaksi maatilaksi.

Teollinen toiminta alkoi kartanon alueella 1700–1800-lukujen vaihteessa, jolloin myös valtaosa kartanoalueen nykyisestä rakennuskannasta rakennettiin.

Montolan maatalousmaiden ja Evon metsätalousmaisemienkin arvot huomattu

Kanta-Hämeen toinen uusi maisema-alueen esitys koskee Montolan viljelymaisemia Hämeenlinnan Lammilla ja niin ikään Evon alueen metsäkulttuuri- ja jokimaisemia Hämeenlinnan Lammilta. Montolan alue on maakunnallisesti arvokas maisema-alue ja entinen valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (Kurkijärven–Montolan kulttuurimaisema, RKY 1993), jota esitetään inventointien perusteella valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi. Kooltaan Montolan alue on lähes 700 hehtaaria ja siitä puolet on peltoalueita.

Myös Evon alueen arvot Hämeenlinnan Lammilla on inventoitu, ja ympäristöministeriö haluaa Evonkin maisema-arvoille varmistuksen. Evon metsäkulttuuri- ja jokimaisemat edustavat vuosisatoja jatkuneen metsänhoidon synnyttämiä maisemia, joita reunustavat Evojokivarren viljelyalueet.

Metsäpuro Evolla Hämeenlinnassa
Markku Karvonen / Yle

Evo on maakunnallisesti arvokas maisema-alue, jota ehdotetaan inventointien perusteella valtakunnallisesti arvokkaaksi maisemakohteeksi.

Evon metsätalousmaisemaan kuuluvat muun muassa metsäopiston metsänhoitotoiminnan ja kulotushistorian synnyttämät lajiyhdistelmät, vanhat kruununtorpat pihapiireineen sekä tukinuittoväylät.

Kanta-Hämeessä on ollut jo aiemmin suuria ja tunnettuja arvotettuja maisemakokonaisuuksia

Ympäristöministeriö esittää myös jo aiemmin perustetuille arvokkaille joitakin tarkennuksia ja uusia linjauksia. Alueiden asukkailla, maanomistajilla ja muilla osallisilla on mahdollisuus kertoa mielipiteensä ehdotuksista maisema-alueiksi. Kuuleminen alkaa maanantaina ja se jatkuu 19:een helmikuuta asti. Ympäristöministeriö toivoo myös saavansa mielipiteitä ja kannanottoja ehdotettujen maisema-alueiden kuvauksista ja aluerajauksista.

Ennestään Kanta-Hämeessä on ollut jo hyvin merkittäviä ja tunnustettuja maisema-alueita. Näitä ovat Loimijokilaakson viljelymaisemat, Tammelan kulttuurimaisemat, Hämeen Härkätien maisemat, Hakoisten linnavuoren kulttuurimaisema Janakkalassa, Vanajaveden laakso ja Aulanko, Hauhonreitin kulttuurimaisemat, Lammin kulttuurimaisemat sekä Sääksmäen ja Tarttilan kulttuurimaisemat Valkeakosken tuntumassa.