Koruseppä hukkaa välillä kultaa ja timantteja – jopa siivouspölystä löytyy kultaa

Intohimo pikkutarkkaan näpertelyyn vei Vesa Peltosen aikanaan kultasepän oppiin. Nyt entisen mopon virittelijän verstaalla syntyy uniikkikoruja jalokivistä ja arvometalleista.

Kotimaa
Vesa Peltonen
Mari Siltanen / Yle

Korusuunnittelija Vesa Peltosen verstaalla Tampereen Hämeenkadun varrella vallitsee hallittu kaaos. Syntymässä on uusi arvokoru, yli 5 000 euron timanttisormus. Kynsillä kiinnitettävän keskuskiven läpimitta on liki kuusi milliä ja karaatteja on peräti 0.6. Peltosen suunnitteleman sormuksen runkoon on tulossa myös muita, pienempiä kiviä.

– Ei näitä usein tehdä. Tähtihetki on silloin, kun sormus ei vielä ole valmis. Silloin kun kivi-istukka on juotettu ja se on putsattu.

Keskeneräinen sormus
Timantti odottaa istutustaan.Mari Siltanen / Yle

Periaatteessa kihla-ja vihkisormukset on ne, joilla firma pyörii.

Vesa Peltonen

Peltonen tekee koruja käsityönä omassa Korus Design -liikkeessään. Materiaaleina on muun muassa kultaa, valkokultaa, hopeaa, titaania ja platinaa. Arvokkaimmat jalokivet pidetään kassakaapissa, mutta pyörii niitä myös verstaan pöydällä.

– Näyttää vähän arkiselta, kun timantit ovat tässä pöydällä mehiläisvahaan sotkettuna.

Mopoista se lähti

Pieni tarkka työ innosti nuorta mopojen näprääjää. Lukion jälkeen pikkutarkkuus iski Vesa Peltoseen korupuolelta, ja kultasepäksi hän valmistui Lahdesta vuonna 2000. Vuosikymmen meni töissä toisella kultasepällä, ja sen jälkeen Peltonen ryhtyi yrittäjäksi omaan liikkeeseen.

Kullan kanssa työskentely ei ole oikotie rikkauteen. Peltosen luokalta valmistui aikanaan 16 kultaseppää, joista alalla on enää viisi. Työllistyminen on aika heikkoa.

Vesa Peltonen istuttaa timantteja sormukseen
Koruseppä Vesa Peltonen työnsä äärellä.Mari Siltanen / Yle

– Meidän koulutus on siinä mielessä hankalaa, kun pitäisi silmien ja käden toimia yhteen. Sitä ei opi muuten kuin tekemällä. Lyhyen koulutuksen aikana sitä ei kerkiä oppimaan, eikä pienellä firmalla on varaa työllistää tyyppiä, jolla ei ole edellytyksiä tehdä hommia.

– Hengissä on pysytty, mutta ei tällä pääse rikastumaan. Hankalaa on yhdistää käsityö, suunnittelu ja taide siihen, että viivan alapuolelle jää jotakin.

Vihkisormukset tuovat elannon

Näyttää vähän arkiselta, kun timantit ovat tässä pöydällä mehiläisvahaan sotkettuna. 

Vesa Peltonen.

Suomessa äitien- tai ystävänpäivä eivät houkuta korukaupoille. Myöskään kanta-asiakkaat eivät uniikkikorujen tekijää elätä, kertoo Vesa Peltonen.

– Periaatteessa kihla- ja vihkisormukset on ne, joilla firma pyörii. Ne ovat melkein aina uusia asiakkaita. Silmät kosteina haetaan sormuksia, kyllähän se säväyttää.

Korun suunnittelu lähtee liikkeelle tapauskohtaisesti. Käydään esimerkiksi läpi valmiita töitä, selvittää Peltonen.

– Jos sormuksessa on jokin juttu, mistä tykkää, niin siitä saa kiinni. Kaikkea pystyy muuttamaan.

Käytössä on hyvin erilaisia metalliseoksia.

Sormus
Sormuksessa on timantteja, berylli ja 15 grammaa kultaa.Mari Siltanen / Yle

– Vihki- ja kihlasormuksille ei suositella hopeaa, koska se on niin pehmeä. Titaani on sinänsä halpaa, mutta sen työstäminen on sormuksesta riippuen vähän kalliimpaa. Kultaseoksia on 14 karaatin ja 18 karaatin, tai sitten korun voi tehdä jopa puhtaasta kullasta. Sama on valkokullassa.

– Platina on kaikista kallein metalli. Valkokulta tehdään niin, että puhtaaseen keltakultaan seostetaan palladiumia ja se muuttuu valkokullaksi.

Hinta on palapeli

Monilla suomalaisilla ei ole laittaa satoja ja tuhansia euroja sormukseen, vaikka rakkautta olisikin. Käsin tehdyn korun hinnan muotoutuminen on periaatteessa selkeää, sanoo Peltonen.

– Se on niin kuin yksinkertainen palapeli, mistä hinta tulee. Se riippuu siitä, mikä raaka-aine on ja paljonko sitä on. Ja jos on kiviä – mitä kiviä, minkä kokoisia ja miten ne on istutettu. Mitä monimutkaisempi sormus, sitä enemmän siinä on työtä.

Sormukseen upotetaan timantteja, lähikuva
Sormus syntyy korusepän käsissä.Mari Siltanen / Yle

Tavallisen tilaussormuksen saa keskimäärin noin 1 500–2 000 eurolla. Sileät titaanikihlat saa edullisemmin, noin 600 eurolla.

Pölystä löytyy kultaa

Verstas on verstas, vaikka materiaaleina ovat kulta ja timantit. Lattiaa harjatessa voi tällöin löytää monenlaisia aarteita.

– Aina joskus lattialle tippuu jotain pikkukiviä, kultapaloja tai vastaavaa eikä niitä sitten välttämättä löydä. Sitten se siivotessa yleensä tulee esiin.

Arvokivet ja kultapalat otetaan talteen, mutta myös pöly kerätään visusti.

Kiillotus- ja hiontateriä pieneen poraan
Korusepän työvälineinä on mm. kiillotusteriä.Mari Siltanen / Yle

– Pölyä kerätään yleensä vuosikausia, ja se lähetetään puhdistettavaksi. Pölystä otetaan talteen kulta ja muut jalometallit. Vanhassa työpaikassa parista pahvilaatikollisesta pölyä saatiin peräti 100 g kultaa.

Peltosen liikkeessä pölyä on nyt kasattu viisi vuotta ja puhdistus odottaa.