1. yle.fi
  2. Uutiset

Eläköityvä poliisipäällikkö: "On harhakuva, että poliisien määrä olisi vähentynyt"

Poliisien määrä Suomessa on tällä vuosikymmenellä pudonnut neljälläsadalla. Eläkkeelle jäävän Sisä-Suomen poliisin päällikön Markku Luoman mukaan hänen oma laitoksensa ei ole väkeä menettänyt.

poliisi
poliisipäällikkö Markku Luoma
poliisipäällikkö Markku Luoma Yle

Suurin piirtein 44 vuotta sitten Kauhavalla piirin vt. nimismiehenä aloitti nuori poliisinalku Markku Luoma. Kokemuksen karttuessa mies päätyi nimismiehestä poliisipäälliköksi Seinäjoelle vuonna 1996, ja on edennyt siitä isompiin laitoksiin: ensin Jyväskylään, sitten Tampereelle.

Luoman Tampereelta luotsaama Sisä-Suomen poliisilaitos on Suomen toiseksi suurin poliisilaitos, joka työllistää yli 1000 työntekijää, joista poliiseja on 820.

Markku Luoman mukaan uudistus voi vaikuttaa poliisin näkyvyyden paranemiseen.
YLE Keski-Suomi

Pitkän uran aikana Markku Luoma on seurannut suuria muutoksia. Pieniä poliisiasemia on suljettu, ja poliiseja on keskitetty kasvukeskuksiin.

– Yksittäisen poliisimiehen näkökulmasta poliisin työ on muuttunut paljon. Ennen toimittiin yksittäisessä kunnassa, tutussa pienessä ympäristössä tuttujen ihmisten kanssa, ja oltiin tuttuja ihmisille henkilöinä. Nyt taas ollaan isommilla alueilla, poliisin työ on, voisiko sanoa, ammattimaistunut ja toisaalta tehostunut. Työtä tehdään enemmän liukuhihnamaisesti, eikä enää tutussa pienessä piirissä. Tehtävien määrä on kasvanut ja monessa suhteessa vaativuuskin on kasvanut, Markku Luoma kuvailee.

– Yksi piirre tässä muutoksessa on se, että tehtävät ovat erilaistuneet. Tutkijat ovat päätoimisia, ammattimaisia erikoistutkijoita ja sitten on eri henkilöstö, joka päätoimisesti tekee järjestysvalvontaa ja hälytystoimintaa. Tässä mielessä poliisin tehtävä ja rakenne on muuttunut, mutta en näe sitä sillä tavalla, että kokonaisvähentymistä [resursseissa] olisi tapahtunut.

Poliisin voimavarat ovat muuttuneet

Kysymykseen poliisin toimintamahdollisuuksien kapenemisesta ja resurssien vähenemisestä Markku Luoma vastaa seuraavasti:

– Yleisesti ottaen ei voi sanoa, että resurssit olisivat huonontuneet, että poliisien kokonaismäärä ei välttämättä ole vähentynyt. Se on tietynlainen harhakuva, että näin olisi tapahtunut.

Pikemminkin muutos on Luoman mukaan ollut rakenteissa ja voimavarojen suuntaamisessa.

– Tietysti rakenteellista muutosta on tapahtunut kovin paljon, kun pienistä yksiköistä on siirrytty suurempiin kokonaisuuksiin. Ei toimita enää yksittäisen kunnan pienenä nimismiespiirinä, vaan isoina yksikköinä. Ja työn painopiste on muuttunut.

En näkisi sillä tavalla, että toimintamahdollisuudet olisivat kaventuneet, vaan rakenne on erilainen.

– Mutta en näkisi sillä tavalla, että toimintamahdollisuudet olisivat kaventuneet, vaan rakenne on erilainen. Se jostain näkökulmasta näyttäytyy heikkenemisenä, kun erityisesti näistä pienistä kunnista se jatkuvasti läsnäoleva toimipiste ei ole toiminnassa. Mutta toisaalta on isompia asioita ja kokonaisuuksia, joihin tarvitaan isoja voimavaroja. Niihin on jopa huomattavan paljon paremmat mahdollisuudet tänä päivänä, kuin joskus näistä pienistä yksiköistä koottuna.

Tilastot kertovat poliisien vähentyneen

Koko maassa tilanne on toinen kuin Sisä-Suomen poliisin 45 kunnan alueella.Poliisihallituksen tilastojen mukaan (siirryt toiseen palveluun)poliisimiesten määrä on laskenut pelkästään 2010-luvulla n. 7800:sta 7400:ään (tilanne 2010 - 2014). Myös päälliköiden ja toimistotyöntekijöiden määrä on vähentynyt huomattavasti. Päällystön henkilömäärä on hiukan jopa noussut vuodesta 2010 (708 henkilöä) vuoteen 2014 (712 henkilöä).

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen ennustaa, että poliisien väheneminen vain jatkuu.

– Valmistuvien väheneminen ja eläkepoistuma tulee aiheuttamaan sen, että vuosikymmenen loppupuolella meillä on useampia satoja poliiseja vähemmän.

Eläkepoistuma on tällä hetkellä n. 280 poliisia vuodessa, kun taasaloituspaikkoja Poliisiammattikorkeakouluun (siirryt toiseen palveluun)oli esimerkiksi kaksi vuotta sitten 180 – opinnot aloitti vain 146 henkilöä. Normaaliksi ammattikorkeakouluksi muuttunut poliisikoulutus onkinkärsinyt hakijapulasta. Viime vuonna aloituspaikkoja saatiin täytettyä parisensataa.

Poliisipäällikkö Markku Luoma ei ole huolissaan poliisin ammatin tulevaisuudesta.

Uskon, että poliisin ammatti kiinnostaa jatkossakin.

– Uskon, että poliisin ammatti kiinnostaa jatkossakin. Se tarjoaa työtä, joka on entistä enemmän korkeaa ammattitaitoa vaativaa, monipuolista työtä, joka on monelle todella mielenkiintoista. Tehtävänkuva muuttuu vaativammaksi, on paljon uusia osaamisvaatimuksia, jonka takia myös koulutuksen pituus ja sisältö on kehittynyt.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen painottaa, että aloituspaikkojen lisäämisen ohella työpaikat ovat tärkeitä.

– Koulutuksen jälkeen pitää olla rahaa laittaa poliisit töihin. Tällä hetkellä poliiseja on työttömänä kuutisenkymmentä, ja muutama sata työskentelee määräaikaisena.

Poliisivaje ja oman käden oikeus

Syrjäisillä paikkakunnilla poliisin läsnäolon puute on saattanut johtaa oman käden oikeuden käyttämiseen. EsimerkiksiPihtiputaan Yöpyövelit perustettiin partioimaan siellä, missä poliisia harvemmin näkyy.

Kansalaistoiminnan kautta voidaan tukea järjestyksenpitoa, kunhan se tehdään oikeista lähtökohdista ja hyvillä toimintatavoilla

– Pihtiputaan ympristöstä on sekä hyvää että huonoa esimerkkiä, kuinka tuollainen kansalaisaktivismi hoidetaan. Nykyisellään siellä on hyvää toimintaa ja partio toimii poliisin kanssa yhteistyössä ongelmattomasti. Partio vastaa hyvällä tavalla siihen tiettyyn länsnäolovajeeseen, jota siellä varmasti koetaan. Ja se on mielestäni positiivinen esimerkki siitä, että kansalaistoiminnan kautta voidaan tukea järjestyksenpitoa, kunhan se tehdään oikeista lähtökohdista ja hyvillä toimintatavoilla, poliisipäällikkö Markku Luoma toteaa.

Yöpyöveleiden viesti on se, että pienet omaisuusrikokset on torjuttava ennalta, koska niiden selvittäminen jälkikäteen on osoittautunut vaikeaksi.

– Jos murtojen aineellinen arvo jää muutamiin satasiin, ei sitä tule ilmoitettua mihinkään, koska se ei johda mihinkään. Esimerkiksi vakuutusten omavastuut on sen verran korkeat, ettei ilmoittaminen kannata. Ja pienen asian takia ei ruveta haaskaamaan poliisin resursseja, jos se ei käytännössä johda yhtään mihinkään, sanoo Yöpyöveleiden perustaja Kimmo Järvelin.

"Ö-mappia ei ole"

Poliisipäällikkö Markku Luoma ei allekirjoita näkemystä, että pienet rikokset joutuisivat poliisin ö-mappiin.

– Tietysti tehtäviä on priorisoitava ja vakavimmat rikokset ovat etusijalla. Mutta en sanoisi niin, että juttuja heitettäisiin roskakoriin. Vaikka rikos ei välittömästi olisikaan selvitettävissä, niillä tiedoilla voi olla tärkeä merkitys selvitettäessä rikoskokonaisuuksia. Poliisin näkökulmasta on arvokasta ja tärkeää, että näistä kaikista ilmoitetaan, ja ne olisivat poliisin tiedossa ja käsiteltävissä.

Kyllä niille tehdään se mitä niille voidaan tehdä.

– Jos asiat ovat selvitettävissä, kyllä niille tehdään se mitä niille voidaan tehdä, vakuuttaa Luoma.

Suomen Poliisijärjestöjen Liiton puheenjohtaja Yrjö Suhonen näkee ö-mapin olevan olemassa.

– Pimeänä [tekijää ei tunneta] poliisin tietoon tulleista rikoksista selviää vain n. 10 prosenttia, eli voisi ehkä puhua ö-mapista.

– Joskus tuuletetaan, että rikosten määrä näyttää kääntyneen laskuun. Ensin pitäisi selvittää, johtuuko lasku siitä, että kansalaiset eivät enää ilmoita rikoksista, sanoo Suhonen.

Poliisi tarvitsee kasvot ja luottamusta

Kansainvälisesti mitattuna luottamus poliisiin on Suomessa erittäin korkea. Haasteena on poliisipäällikkö Luoman mukaan se, voidaanko luottamus pitää jatkossakin korkealla.

– Luottamus ansaitaan ihan päivittäisessä työssä ja hyvin monenlaisissa asioissa, kun ollaan kansalaisten kanssa tekemisissä. Miten ihmiset kokevat tulleensa kuulluksi ja kohdelluksi, miten ammattitaitoisesti ja hyvin työtä tehdään ja asioita onnistutaan hoitamaan - se on se perustekijä, joka luottamuksen rakentaa., Luoma pohtii.

Luottamukseen liittyy myös kysymys poliisin kasvoista, sanoo Yrjö Suhonen SPJL:stä.

– Poliisin toimintamahdollisuuksien karsiminen johtaa siihen, että poliisilta karsiutuvat ne pehmeiden arvojen tehtävät. Ihmiskasvoinen, kävelevä kansan jalkautuva poliisi katoaa, ja poliisi hoitaa vain kovia keikkoja. Toisen tien löytäminen tässä poliisiasiassa näyttää olevan hirveän vaikeaa, oli puoluekokoonpano hallituksessa mikä tahansa, hän harmittelee.

Uuden tien löytäminen jää poliisipäällikö Markku Luoman osalta tähän. Eläkepäivät koittavat ensi kuun alussa.

– Jokaiselle päivälle pitää keksiä jotain järkevää tekemistä. Ehkä lähinnä harrastuksia, miettii Markku Luoma.

Lue seuraavaksi