Nordic Crime meni jo – nyt amerikkalaislukijoita kiinnostaa Finnish Weird

Suomalainen kirjallisuus on saamassa jalansijaa vaikeilla Yhdysvaltain markkinoilla. Sekä Leena Krohnin että Johanna Sinisalon teokset arvioitiin näyttävästi merkittävissä amerikkalaislehdissä. Läpimurtoon on silti matkaa, sillä käännöskirjallisuuden asema on Amerikassa yhä marginaalinen.

kulttuuri
kuvakaappaus
New Yorker

Elokuvaohjaaja Klaus Härön ja kumppaneiden vientiponnisteluja Amerikassa on seurattu viime ajat herkeämättä. Yhdysvallat on elokuva-alalla ja muun muassa rock-bisneksessä kultamaa, jonka valloitusta moni on yrittänyt.

Kirjallisuudessa Yhdysvallat on vähintään yhtä kova pähkinä, sanoo Kirjallisuuden vientikeskuksen FILIn johtaja Leena Majander-Reenpää.

– Se on ollut aika hankala. Englanninkielinen maailma on ajatellut, että kaikki tärkeä kirjoitetaan englanniksi, miksi vaivautua kääntämään yhtään mitään.

Asenteesta kertoo karua kieltään se, että vain kolme prosenttia Yhdysvalloissa ilmestyvistä kirjoista on käännöksiä. Pikkuhiljaa tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kun amerikkalaislehdet listasivat vuoden lopussa parhaita kirjoja, oli joukossa poikkeuksellisen suuri määrä käännöskirjallisuutta.

– Olin joulukuussa New Yorkissa ja yllätyin käännöskirjallisuuden näkyvyydestä. En muista koskaan nähneeni vuoden parhaiden -listoilla yhtä paljon ei-amerikkalaisia teoksia, iloitsee Majander-Reenpää.

Amerikkalaislukija janoaa koko ajan uutta

Selityksenä voi olla se, että amerikkalaiset ovat menestyksen perään. Kun joku lyö läpi, synnyttää se myönteisyyden kehän ja auttaa muitakin.

– Amerikkalainen kaipaa koko ajan jotain uutta. Jos joku onnistuu, kohta kaikki kärpäset lentävät samaan suuntaan. Stieg Larssonnin Millennium-sarjahan on synnyttänyt ilmiön, joka vetää perässään muitakin kirjailijoita, selittää Leena Majander-Reenpää.

Larsson ja moni muukin Skandinaavinen rikoskirjailija on saanut jalansijaa Yhdysvalloissa, mutta muidenkin tyylilajien edustajia olisi tarjolla. Majander-Reenpään mukaan Nordic Crime -buumi alkaakin olla jo ohi.

– Se on nyt nähty. Tällaisia kommentteja olen kuullut amerikkalaisilta kustantajilta. Rikoskirjoja tuli niin paljon. Samalla herättiin huomaamaan, että Pohjolassa on väkisinkin muutakin kiinnostavaa kirjallisuutta.

The New Yorker ja Washington Post suitsuttivat

Jenkkien haaviin, vai pitäisikö sanoa kärpäspaperiin on tarttunut muun muassa Leena Krohn. Krohnin kokoelmateos Collected fiction noteerattiin laajasti ja kiittävästi kahdessa keskeisessä amerikkalaislehdessä, The New Yorkerissa ja Los Angeles Timesissä. The New Yorker myös julkaisi sivustollaan Krohnin novellin.

Myös Johanna Sinisalon muutama päivä sitten Yhdysvalloissa julkaistu _The Core of the Sun – Auringon ydin _sai hyvän vastaanoton muun muassa Washington Postissa.

– New Yorkerin ja Washington Postin kaltaisten lehtien huomio on aivan ratkaisevaa kirjan menestyksen kannalta, sanoo Yhdysvalloissa toimiva kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck.

Tavoitimme Elina Ahlbäckin junasta työmatkalla New Yorkista Bostoniin. Kirjallisuusagentti Ahlbäckilla on muutaman vuoden ollut konttori New Yorkissa, koska hän uskoo Amerikan kirjamarkkinoiden potentiaaliin.

– Yhdysvallat on vaikea maa käännöskirjallisuudelle. Toisaalta mahdollisuudet ovat valtavat. Jos kirja lyö läpi, puhutaan vähintäänkin kymmenien tuhansien kirjojen myynnistä. Toisaalta kaikki on mahdollista aina sataan miljoonaan asti.

Valttikorttina Finnish Weird eli Suomi-Kumma

Toistaiseksi vain muutama suomalaiskirjailija on amerikkalaislukijoille tuttu. Los Angeles Timesin mukaan Yhdysvalloissa tiedetään lähinnä Kalevalan koonnut Lönnrot, muumimamma Tove Jansson sekä nykykirjailijoista Johanna Sinisalo ja virolais-suomalaiseksi luokiteltu Sofi Oksanen.

Syiksi lehti arvelee vaikeaa kieltä sekä suomalaisten omalaatuista tapaa nähdä maailma - esimerkkeinä toimivat "Sibeliuksen kaihomieliset sinfoniat, Kaurismäen omituiset elokuvat, Aallon aaltomaiset rakennukset ja Janssonin muodottomat muumit".

Kirjallisuusagentti Elina Ahlbäck kääntää omituisuuden vahvuudeksi.

– Finnish Weird, Suomi-Kumma kääntyy voitoksemme. Sen avulla voimme tuoda esiin Johanna Sinisaloa, Emmi Itärantaa ja muitakin suomalaiskirjailijoita. Kyse on tunnettuuden lisäämisestä.

Ahlbäckin mielestä Yhdysvallat ja englanninkielinen maailma laajemminkin on tällä hetkellä suomalaisen kirjaviennin ykköskohde.

– Olemme täällä New Yorkissa, koska tavoitteemme on kymmenkertaistaa suomalaisen kirjallisuuden vienti. Meille Yhdysvallat on tärkein markkina-alue, tärkeämpi kuin esimerkiksi Saksa, jossa suomalaisella kirjalla on jo vahva jalansija.