1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. politiikka

Väistyvä oikeusministeriön kansliapäällikkö: Hallitukseen tarvittaisiin juristi

Oikeusministeriön kansliapäällikön tehtävän jättävä Tiina Astola pitää ongelmana, ettei hallituksesta löydy juridista osaamista. Epäviralliset kokoukset pidetään kokonaan ilman juristia. Astola aloittaa helmikuun alussa Euroopan komission huippuvirassa.

Tiina Astola Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva

Kolmikantavalmistelu on aina ollut erilaista, sanoo Tiina Astola. Oikeusministeriön kansliapäällikön tehtävästä Euroopan komission oikeus- ja kuluttaja-asioiden pääosaston pääjohtajaksi siirtyvä Tiina Astola tietää mistä puhuu.

Astola on toiminut oikeusministeriön kansliapäällikkönä vuodesta 2007. Jo sitä ennen hänellä oli takanaan merkittävä ura ministeriössä.

Pakkolakeja valmisteltu poikkeuksellisella kiireellä

Astola viittaa kolmikannan erityislaatuisuudella hallituksen kilpailukykypakettiin, eli pakkolakeihin. Niitä on Astolan mukaan tehty kovemmalla kiireellä kuin koskaan aikaisemmin kolmikantavalmistelun yhteydessä.

Astola ei silti niele oppositiopuolueiden kritiikkiä, jonka mukaan kilpailukykypaketin lainvalmistelu on ollut huonoa. Syy kritiikille voi olla, ettei koko valmistelussa olevaa lakia haluta.

Kilpailukykypaketin lainvalmistelu on tehty vauhdilla, hyvä lainvalmistelu vaatisi aikaa. Ristiriita on Astolalle vanhastaan tuttu.

– Voidaan joutua sellaisiin tilanteisiin, että on valittava, haluammeko tätä muutosta nyt, vai haluammeko tehdä hyvää lainvalmistelua, varoittaa Astola.

Juristin puuttuminen hallitukselle ongelma

Oikeuskansleri toimii hallituksen oikeudellisena neuvonantajana. Se ei Astolan mielestä riitä.

– Minun mielestäni olisi hyvä, että hallituksessa olisi yksi juristi.

Kun Sipilän hallitus kokoontuu epävirallisesti, ei yhdelläkään ministerillä ole juristin koulutusta. Juridisen osaamisen puute on jo tullut esiin hallituksen toiminnassa. Ilman juristia lainsäädännön reunaehtoja ja aikatauluja voi olla mahdoton hahmottaa. 

– Ehkä on ollut joitakin kysymyksiä, jotka ovat tulleet yllätyksenä hallitukselle, vihjaa Astola.

Kaksi ministerintehtävää kohtuuton taakka

Nykyhallituksessa oikeusministerin ja työministerin tehtävät on yhdistetty. Oikeus- ja työministerin tehtävää hoitaa Jari Lindström (ps.). Astolan mielestä Lindströmin työkenttä on erittäin vaativa, jopa kohtuuton. Virkamiesten on entistä vaikeampi sopia ministerin kanssa palavereja.

Astala arvioi, että tilanne tulee vielä pahenemaan hallituskauden edetessä.

– Mitä pidemmälle hallituskaudessa mennään, sitä enemmän alkaa valmistua tämän hallituskauden hallituksen esityksiä. Sitä enemmän niistä pitää briiffata ministeriä, ja sitä enemmän hän joutuu tekemään niissä ratkaisuja.

Astola ennustaa, että kahden tontin hoitaminen käy lopulta ministerille tavattoman raskaaksi. Mutta oliko ministeripestien yhdistäminen virhe?

– Ainakin se oli erikoinen kokeilu, muotoilee Astola.

Norminpurkua tehty aina

Useat puolueet ovat kahden vaalikauden aikana vaatineet normien purkua. Nyt se on yksi hallituksen kärkihankkeista. Astolan mukaan normien purkamisessa ei ole mitään uutta. Niitä on purettu oikeusministeriössä lainvalmistelun yhteydessä aina. Koko suomalainen lainvalmistelukulttuuri perustuu normien purkuun. Itse asiassa normien purku on lainvalmistelua.

– Kun säädöksiä puretaan, niin se tarkoittaa, että lainsäädäntöä muutetaan. Tulemme taas siihen, että se on myös lainvalmistelua, kuvaa Astola prosessia.

Rasistiset joukot kiellettävä

Kysyttäessä katupartioista Astola kysyy, mitä katupartioilla tarkoitetaan. Ja kiirehtii määrittelemään laittoman katupartioinnin.

– Se on ihan selvää, että rasistisessa tarkoituksessa liikehtivät joukot, jotka vielä tunnuksin ilmoittavat olevansa rasistisia, täytyy voida kieltää.

Vaikeimmat lait tulevat lähelle ihmistä

Kun Astola aloitti uransa oikeusministeriössä, puhuttiin ministeriön kahvihuoneessa keinoalkuisesta lisääntymisestä. 20 vuotta myöhemmin sama asia tuli Astolan pöydälle uudella nimellä. Hedelmöityshoitolaki on ollut Astolalle yksi uran vaikeimmista laeista valmistella.

– Ja kyllä se on ollut poliittisesti vaikea laki, juuri sen takia, että se menee niin lähelle ihmistä, Astola pohtii.