Analyysi: Lähtölaskenta EU:n suureen kriisiin on lähellä

EU-komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin perjantainen puhe vuoden aluksi oli synkkä. Jos jäsenmaat eivät toteuta pakolaiskriisistä yhdessä tekemiään päätöksiä, tilannetta ei saada hallintaan. Silloin Eurooppa ei enää yhdisty vaan alkaa purkaa yhdessä sovittua, Ylen EU-kirjeenvaihtaja Maria Stenroos kirjoittaa.

Ulkomaat
Jean-Claude Juncker.
EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker.Olivier Hoslet / EPA

Harvoin tulevaisuuspuhe alkaa kriisien luettelemisella. Viimevuotiset: Kreikka, Ukraina, Venäjä, pakolaiskriisi, terrorismi. Tämänvuotiset: Iso-Britannian kansanäänestys, Hollannin kansanäänestys, pakolaiskriisi siihen kytkeytyvinä ongelmineen.

– Je ne baisse pas les bras – en luovuta, EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker lupasi Brysselissä uudenvuodenpuheessaan (siirryt toiseen palveluun).

Juuri muita uudenvuodenlupauksia hän ei tehnyt.

Juncker on yksi Euroopan unionin maiden kokeneimpia ja useimmissa liemissä uitettuja poliitikkoja. Silti viime vuosi oli vaikea. Juncker sanoo yllättyneensä, kuinka paljon heikkouksia ja murtumia unionista on paljastunut.

Ilman liikkumisvapautta eurolla ei ole merkitystä.

Jean-Claude Juncker

Toisaalla Bryssel jatkaa normaalia arkea: komissio käärii investointipakettia, suunnittelee yhteistä vähimmäissosiaaliturvaa, estää veronvälttelyä, tekee vapaakauppasopimusta Yhdysvaltojen kanssa. Kaikilla näillä on tarkoitus parantaa yhteisen talousalueen elinoloja.

*Kaiken muun yläpuolelle *Eurooppa-politiikassa on kuitenkin noussut pakolaiskriisi. Jos sen aiheuttamia ongelmia ei saada ratkaistua, muustakin yhteisestä politiikasta uhkaa tulla turhaa.

Jos ulkorajat eivät pidä, sisärajoja joudutaan pitämään kiinni. Jos sisärajat ovat kiinni, rekat jonottavat rajoilla ja ihmiset lentokentillä ja juna-asemilla. Juncker haluaa luoda jäsenmaille painetta: jos Schengen-alueestä luovutaan, samalla voidaan menettää muutakin.

– Ilman liikkumisvapautta eurolla ei ole merkitystä, hän totesi.

Juncker vetoaa maihin, jotta ne toteuttaisivat yhdessä sopimansa päätökset. Jos unioni alkaa purkaa rakenteitaan, 28 maata joutuvat toteamaan,

On parempi, että väkeä tulee sisään ovesta kuin ikkunoista.

Jean-Claude Juncker

että ne ovat epäonnistuneet yhdessä.

Syyrian sodan liikkeelle työntämä pakolaisten virta on imenyt mukaansa muita kriisejä ja köyhyyttä pakenevia. Juncker kiirehtii EU-maita päättämään nopeasti yhteisestä, tehokkaasta rajavalvonnasta.

– On parempi, että väkeä tulee sisään ovesta kuin ikkunoista.

Hän moittii maita, jotka eivät ota pakolaisia vastaan. Jo kuukausia sitten päätetty 160 000 turvapaikanhakijoiden jakaminen kiintiöillä (siirryt toiseen palveluun)pitää komission mielestä käynnistää heti, tai päätös menettää uskottavuutensa. Tähän mennessä vain vajaat kolme sataa ihmistä on siirretty. Nämä vähät on siirretty muutamaan maahan, heistä useimmat Suomeen.

Puheenjohtaja sanoo, ettei ymmärrä, miksi maailman rikkaimmalla mantereella ei olisi varaa ottaa pakolaisia vastaan.

*Juncker sanoo olevansa väsynyt *siihen, että EU:ta tai komissiota moititaan tekemättömyydestä. Hän puolustautuu sanomalla, että vika on vastahakoisissa jäsenmaissa.

EU ovat sen jäsenmaat. Komissio on suunnitellut maahanmuuttopolitiikkaa, kiintiöitä, rajavalvontaa ja keväällä esiteltävää Dublin-sopimuksen korjaamista. Kaikkia näitä joku jäsenistä vastustaa. Kun jäsenmaat eivät ole yksituumaisia, se on julkisessa keskustelussa EU:n vika.

Milloin Schengen-alueen niin sanottu tositilanne sitten on edessä?

Tänä keväänä, arvioivat komissiolähteet.

Olennaista koko Euroopan kannalta on, mihin vaaka Saksassa kääntyy. Kölnin uudenvuodenahdistelut saattoivat olla se pisara, joka kääntää kansan mielen ja johtaa turvapaikkapolitiikan tiukentamiseen vielä nykyisestä. Kölniä Juncker ei puheessaan maininnut.

Lähtölaskenta todelliseen kriisiin alkaa, jos helmikuun EU-huippukokouksen jälkeen ollaan yhä samassa tilanteessa kuin nyt. Jos turvapaikanhakijoiden virta soljuu yhä vapaasti Balkanin rajoista läpi, rajakontrolleja muualla jatketaan. Jos muut maat eivät jaa eniten

Kieltäydyn hyväksymästä sitä yksinkertaista ajatusta, että tämä olisi lopun alku.

Jean-Claude Juncker

turvapaikanhakijoita ottaneiden taakkaa, nämä sulkevat rajansa.

EU-lähteissä tulkitaan, että vapaa liikkuminen on ohi, jos Saksa panee rajansa kiinni. Saksa kontrolloi osaa rajoistaan jo nyt, mutta paine tarkastusten jatkamiseen pidemmäksi aikaa on olemassa. Tämä tilanne voi Ylen kuulemien lähteiden mukaan tulla eteen toukokuussa.

Vaikka ulkorajojen valvonta saataisiin kuntoon, turvapaikanhakijoita tulee yhä, sillä kansainväliset sopimukset takaavat oikeuden hakea turvaa. Toistaiseksi kahden maan hallituksissa – Tanskassa ja Hollannissa - on mietitty, että kansainvälisten sopimusten uudelleen tulkintaa pitäisi harkita.

Tavallisesti Junckerin puheissa on väriä, kohokohtia, huumoria, aatetta, visioita. Tällä kertaa äänessä oli puolustautuva, huolestunut, asiasta toiseen ilman taukoja liukuva puheenjohtaja.

– En kuvittele tulevasta vuodesta turhia, koska kaikki tulee jatkumaan vaikeana, niin kuin aina Euroopassa. Mutta en luovuta. Kieltäydyn hyväksymästä sitä yksinkertaista ajatusta, että tämä olisi lopun alku. Teen kaikkeni estääkseni sen tunteen ja siihen mahdollisesti johtavat tekijät, Juncker sanoi.