Näkökulma: Taiwan näytti demokratian voiman, Kiina pelkää tartuntaa

Kiinan nettihygienistien demokratia-allergia oireilee juuri nyt voimakkaasti. Kiinalaisessa Weibo-somepalvelussa sensuroidaan parhaillaan Taiwaniin liittyviä hakutuloksia. Alkeellinen pimitysyritys kertoo kiinalaisten sensorien näppäinherkkyydestä, kirjoittaa Ylen Aasian-kirjeenvaihtaja Mika Mäkeläinen Taipeista.

Ulkomaat
Mika Mäkeläinen
Mika Mäkeläinen

Voittopuheessaan lauantai-iltana Tsai Ing-wen julisti säilyttävänsä nykyisen tilanteen Kiina-suhteissa. Sen voi lukea niinkin, että ehdot neuvotteluissa Kiinan kanssa tiukkenevat – uutta lähentymistä tapahtuu vain, jos molempien edut otetaan huomioon aiempaa tasapuolisemmin. Tai näin äänestäjät ainakin näyttävät nuo neuvotteluiden valtasuhteet mieltävän.

*Todellisuudessa tasapuolisuuteen *on vaikea päästä, kun vastapuolella on asukasmäärältään yli 50-kertainen yhden puolueen suurvalta, joka on päättänyt, että pienen Taiwanin on ennen pitkää sulauduttava siihen, hyvällä tai pahalla.

Taiwanissa on kuitenkin selkeästi voimistunut oma taiwanilainen identiteetti. Vaikka politiikka Taiwanissa on välillä repivää, Taiwan on toimiva demokratia. Siitä taiwanilaiset eivät halua luopua.

Kuten demokraattisten yhteiskuntien onnistuneista vaaleista on usein tapana sanoa, voittaja on tietysti myös itse demokraattinen järjestelmä. Taiwanissa se korostuu aivan erityisesti, koska vieressä on jättimäinen Kiina, jossa kommunistipuolue pitää tiukasti kiinni vallastaan, ja jossa äänestämistä ei harrasteta.

*Taiwanilaisen yhteiskunnan avoimuus *tekee ulkopuolisiin suuren vaikutuksen – koska tilannetta vertaa väistämättä juuri Manner-Kiinaan.

DPP-puolueen kannattajat juhlivat vaalivoittoa.
DPP-puolueen kannattajat juhlivat vaalivoittoa.Jerome Favre / EPA

Kampanjansa aikana Tsai Ing-wen oli jatkuvasti yleisön ulottuvilla ja voittopuheensa jälkeen hän vastasi sanavalmiisti ulkomaisten toimittajien kysymyksiin, jotka eivät olleet etukäteen sovittuja. Kontrasti Kiinaan on huikea. Kiinan johtajat piilottelevat virastoissaan ja säännöstelevät julkisuutta melkein yhtä tiukasti kuin Pohjois-Koreassa.

Taiwanissa politiikan jokaista risahdusta voi seurata vapaasta mediasta, mutta Kiinassa kaikkea päätöksentekoa ympäröi tiivis savusumu.

Kiinan taloudellista nousua katsoessa on helppo kuvitella, että Kiinasta ei tule demokratiaa, koska vaurastuminen riittää kansalaisille – mutta miten käy, jos rahantulo hidastuu? Kiinan johto pelkää demokratiaa yli kaiken, koska maa ei ole niin vakaa kuin miltä se näyttää.

Kiinan johto on selittänyt, ettei demokratia sovi Kiinan oloihin, ja Kiinan medialla on tapana paisutella demokraattisten järjestelmien ongelmia. Viime vuosina miljoonat tavalliset kiinalaiset ovat kuitenkin päässeet turisteina tutustumaan Taiwanin mini-Kiinaan, johon demokratia tuntuu sopivan oikein hyvin.

*Entä jos demokratiaa voikin oppia? *Entä jos altistumisesta voi seurata demokratiatartunta?

Kiinan nettihygienistien demokratia-allergia oireilee juuri nyt voimakkaasti. Kiinalaisessa Weibo-somepalvelussa sensuroidaan parhaillaan Taiwaniin liittyviä hakutuloksia. Pimitysyritys on alkeellinen, mutta kertoo kiinalaisten sensorien näppäinherkkyydestä.

Vaalien jälkeen suuri kysymys on, miten Kiina suhtautuu Taiwanin vallanvaihtoon. Nyt alkaa pitkä siirtymäaika, sillä uusi hallitus aloittaa 20. toukokuuta. Kiinalla on siis vielä aikaa harkita vaihtoehtoja.

Vaalivoittaja Tsai Ing-wen jalkautui kampanjoinnissaan kansan pariin.
Vaalivoittaja Tsai Ing-wen jalkautui kampanjoinnissaan kansan pariin. Mika Mäkeläinen / Yle

Periaatteessa on aivan selvää, ettei Kiina tarvitse yhtäkään uutta kriisiä. Ei olisi Kiinan etujen mukaista yrittää rangaista Taiwania esimerkiksi säännöstelemällä turismia tai kauppaa.

Sen takia voisi olettaa, että Kiina nielee kiukkunsa ja yrittää aiempaa nöyremmin yhteistyötä Taiwanin uuden johdon kanssa. Jospa Kiina olisi takavuosilta ja tästäkin vaalituloksesta oppinut, että pelottelu kostautuu, eikä vapauteen tottuneita taiwanilaisia voi taivuttaa painostuksella.