Kuivuus ajaa väkeä liikkeelle Etiopiassa

Itä-Afrikassa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 50 vuoteen. Jopa yli 10 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa.

Aamu-tv
Etiopialaisia naisia ja lapsia.
Redd Barna / Inge Lie
Pelastakaa lapset -järjestön pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.
Itä-Afrikassa kärsitään pahimmasta kuivuudesta 50 vuoteen. Jopa yli 10 miljoonaa ihmistä on avun tarpeessa. Tilanteesta kertoi alueella vieraillut Pelastakaa lapset -järjestön pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.

– Monet sateet on jääneet tulematta tai sateet ovat kestäneet vain kaksi päivää. Maan kosteustaso on järkyttävän alhainen, pohjaveden taso on laskenut pahimmillaan 10 metriä, mikään kaivo ei enää toimi, sadot on jääneet kymmeneen prosenttiin, Etiopian tilanteesta kertoi Ylen Aamu-tv:ssä Pelastakaa Lapset ry:n pääsihteeri Hanna Markkula-Kivisilta.

Kivisillan mukaan tilanne pahenee kumuloituessaan. Etiopiassa kuivuus on kestänyt jo vuosia.

Etiopialaislapsi.
Redd Barna / Inge Lie

– Siellä on vanhoja ihmisiä, jotka sanovat, etteivät ole koskaan nähneet tämänkaltaista tilannetta.

Pahimmilla kuivuusalueilla noin 80 prosenttia ihmisistä on täysin riippuvaisia sateista maatalouteen ja karjan pitämiseen perustuvilla alueilla.

– Karjaa on kuollut sadoin tuhansin, ja se on vienyt elinkeinon sadoiltatuhansilta. Se on vienyt paitsi elinkeinon, se on vienyt maidon, joka on lasten ravitsemuksen kannalta äärimmäisen tärkeätä, Kivisilta sanoo.

Myös ruuan hinta on noussut Etiopiassa. Se yhdistettynä kovaan inflaatioon, on Kivisillan mukaan erittäin huono yhdistelmä.

Dominoefekti synnyttää lisää ongelmia

Lähes kaksi miljoonaa lasta on keskeyttänyt koulunkäynnin kuivuuden takia.

– Lapset otetaan pois koulusta, koska heitä tarvitaan ruuan hakemiseksi yhä piteneviltä matkoilta ja viemään karjaa juomaan, Kivisilta sanoo.

Kun väki pakkautuu myös kaupunkeihin jätettyään kuivuuden vaivaamat viljelysmaat, syntyy dominoefekti. Siitäkin huolimatta, että Etiopia on varautunut Kivisillan mukaan kuivuuteen nyt paremmin kuin aiemmin, ongelmavyyhti on hankala.

Kun otetaan rahat teiden rakentamisesta, että saadaan ruokaa, teiden rakentajat jäävät työttömiksi, jolloin avun tarvitsijoita on yhä enemmän.

Hanna Markkula-Kivisilta

– Kun otetaan rahat teiden rakentamisesta pois, että saadaan ruokaa, teiden rakentajat jäävät työttömiksi, jolloin avun tarvitsijoita on yhä enemmän, Kivisilta kuvailee tilannetta.

WHO:n katastrofien torjuntaan tarkoitettu early warning -systeemi on jo puolitoista vuotta soittanut hätäkelloja.

– Meillä on muutama kuukausi aikaa auttaa, muutama kuukausi aikaa kerätä rahaa, hankkia ruokaa, lääkkeitä, vettä, jotta katastrofi ei pääse syntymään, Kivisilta arvioi.