Enemmistö puhuu ruotsia, mutta oikeusjuttujen enemmistö suomenkielisiä – Pohjanmaan käräjäoikeus vaihtaa kieltä

Käräjäoikeusuudistuksen myötä Pohjanmaan käräjäoikeuden pääkieli muuttunee ruotsin kielestä suomeksi. Muutosta perustellaan sillä, että valtaosa käräjäoikeuden jutuista on suomenkielisiä, vaikka väestön enemmistö on ruotsinkielinen. Hallitus valmistelee uudistusta, jonka myötä käräjäoikeuksien määrää on tarkoitus supistaa.

Kotimaa
Kuva käräjäsalista
Pohjanmaan käräjäoikeus valmisteli suururakkansa tänään.Juha Kemppainen / Yle

Oikeusministeriön työryhmä ehdotti viime keväänä, että käräjäoikeuksien määrää voitaisiin supistaa nykyisestä 27 joko 14 tai 17 käräjäoikeuteen.

Muutoksen myötä Pohjanmaan käräjäoikeuden pääkieli vaihdettaisiin ruotsin kielestä suomeksi. Näin Manner-Suomen ainut ruotsinkielinen käräjäoikeus muuttuisi pääkieleltään suomenkieliseksi.

Muutos tarkoittaa sitä, että ruotsinkielisten palvelun ja tuomiot hoitaisivat vastaisuudessa 6–7 ruotsinkielistä kielituomaria. Tällä hetkellä tuomarointi on toisinpäin. Ruotsi on tuomioistuimen pääkieli ja suomenkielisten jutut hoidetaan 8 suomenkielisen kielituomarin voimin.

Pohjanmaan käräjäoikeuden pääkielen muuttamista perustellaan sillä, että tuomioistuimen jutuista pääosa, 86 prosenttia, on suomenkielisiä, vaikka alueen väestö on enemmistöltään ruotsinkielistä.

Maakuntiin yhteinen käräjäoikeus?

Käräjäoikeusuudistus saattaa merkitä myös Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan käräjäoikeuksien sulauttamista yhdeksi Pohjanmaan käräjäoikeudeksi. Ministeriön työryhmän suppeampi vaihtoehto 14 käräoikeudesta merkitsisi todennäköisesti tätä.

Uudistus on kuitenkin seisahtunut oikeusministerin pöydälle odottamaan poliittista linjausta muutoksista.

– Poliittiset neuvottelut on käyty. Ratkaisua odotettiin jo joulun alla, kertoo apulaisosastopäällikkö Heikki Liljeroos oikeusministeriöstä.

Uudistus merkitsisi myös käräjäoikeuksien toimipaikkojen karsimista. Hankkeeseen liittyy myös käräoikeuksien käsittelemien asioiden karsiminen. Mm. riidattomat velkomusasiat siirtyisivät ulosottoviranomaisille tai ne keskitettäisiin joihin käräjäoikeuksiin.

– Muutoksen myötä yli 200 henkilötyövuotta siirtyisi pois käräjäoikeuksista. Monista tulisi entistä pienempiä ja siksikin rakennemuutosta tarvitaan, arvioi Heikki Liljeroos.