"Teatterin johtaminen on masokistin hommaa"

Suomessa on pula kokeneista teatterinjohtajista. Puolet keskisuurten teatterien vetäjistä on ensikertalaisia. Onnistumisen paineet ovat kovat.

kulttuuri
grafiikka
Kuka haluaa johtaa Suomessa teatteria?Yle Uutisgrafiikka

Teatterin johtaminen on nyt vaativampaa kuin koskaan. Sekä valtion että kunnan tuki on yhä tiukemmassa, ja lama puree katsojiin. Monin paikoin yleisöä on yhä vaikeampaa saada liikkeelle.

Johtajan pitäisi uudistaa teatteritaidetta ja pitää samalla konservatiiviset katsojat tyytyväisinä.

Teatterinjohtajan ammatti ei ehkä enää houkuttele samaan tapaan kuin aiemmin.

Hanna Helavuori
Hanna HelavuoriYle

– Onko niin, että uusilla sukupolvilla ei ole halua altistaa itseään tälle erittäin vaikealle, haasteelliselle taistelupaikalle. Teatterin johtaminen on masokistin homma, johtaja Hanna Helavuori Teatterin tiedotuskeskuksesta toteaa.

Ammattiteatterien edunvalvojan Suomen Teatterit ry:n toimitusjohtaja on samoilla linjoilla.

– Taloudelliset paineet ovat nyt niin kovia, että epäonnistumiseen ei hirveästi ole varaa, Tommi Saarikivi toteaa.

Teatteri- ja orkesterilaki astui voimaan Suomessa vuonna 1993 samaan aikaan, kun kansakunta kärvisteli laman kourissa. Silloin teattereille alettiin myöntää valtionosuutta, ja Suomessa alettiin puhua vos-teattereista, valtionosuuden piiriin kuuluvista teatteritaloista.

Nyt valtionosuus on tiukemmalla kuin koskaan järjestelmän yli 20-vuotisen historian aikana.

– Tämän päivän vos-teatterinjohtaja joutuu ottamaan kaikki taloudelliset tosiasiat huomioon ja suunnittelemaan ohjelmistonsa sen mukaan, Saarikivi sanoo.

kartta teattereista
Etenkin keskisuurissa teattereissa on ensikertalaisia johtajina.Yle Uutisgrafiikka

Pula kokemuksesta

Suuret ikäluokat ovat jääneet eläkkeelle ja se näkyy myös teatterikentässä. Kokeneista teatterinjohtajista on pula, koska moni johtaja vasta kypsyy Suomen teatteritaloissa.

Kolmen viime vuoden aikana lähes kolme neljästä teatterista on vaihtanut johtajaa, kun tarkastelun kohteena on Suomen 30 suurinta teatteritaloa.

Joukossa on myös paljon tulokkaita. Se näkyy etenkin keskisuurissa teattereissa. Niiden johtajista puolet on ensikertalaisia.

– Aiemmin muutos tapahtui ehkä samalla lailla kuin eurooppalaisessa jalkapallossa. Suurseurojen valmentajat vaihtoivat loputtomiin seurasta toiseen, Saarikivi toteaa.

Nyt teatterinjohtajaksi on nostettu ohjaajia, näyttelijöitä, draamaopettaja sekä kesäteatterin vetäjä.

Aiemmin suuret teatteritalot olivat usein ohjaajien käsissä. 1960-lukulaisten teatterintekijöiden missiona oli vallata teatteritalot ja valjastaa ne oman taiteen tekemiseen. Taloja kierrettiin usein eläkkeelle asti.

– Tuntuu siltä, että näitä turnauskestäviä parin kolmen paikan johtajia ei enää löydy. Se on pikemmin niin, että tulipa käydyksi, mutta ei koskaan enää, johtaja Helavuori toteaa.

Teatterin johtaminen voi olla niin traumaattinen kokemus, että se täytyy kirjoittaa terapiakirjaksi, kuten Aila Lavaste teki viime vuonna julkaistussa teoksessa Vieraassa takissa.

Lavaste johti Kajaanin ja Jyväskylän kaupunginteattereita yhteensä yli kymmenen vuotta.

Grafiikka teatterinjohtajien sukupuolesta
Suomen teatterit (top 30) ovat pääasiassa miesten käsissä. Mitä pienempi teatteri, sitä todennäköisemmin sitä johtaa nainen. Kolmeen teatteriin etsitään parhaillaan johtajaa.Yle Uutisgrafiikka

Miesten laji

Helsingin kaupunginteatteriin etsitään parhaillaan uutta johtajaa. Tilastojen valossa on todennäköistä, että eläkkeelle jäävän Asko Sarkolan (s. 1945) seuraajaksi nousee mies.

Suomen suurimmat teatterit ovat miesten käsissä. Niiden johtajista vain kaksi on naisia: Maarit Pyökäri vetää Tampereen Työväen Teatteria ja Hilkka Hyttinen on Jyväskylän kaupunginteatterin ruorissa.

Hyttinen on teatterinjohtajana tulokas. Hän työskenteli viimeksi teatteri-ilmaisun opettajana ammattikorkeakoulussa Kokkolassa.

– Yleisö täytyy tuntea. Se täytyy ottaa erityisen herkästi huomioon, jotta voi onnistua tällaisissa isoissa kaupunginteattereissa, joissa näitä nuoria johtajia tällä hetkellä kokeillaan, Saarikivi sanoo.

Nuoria teatterinjohtajia ovat myös Mikko Kouki ja Kari-Pekka Toivonen, jotka ponnahtivat suurten teatterien johtoon turkulaisesta Linnateatterista.

Kouki Oulun kaupunginteatterin kautta Turun kaupunginteatteriin ja Toivonen Koukin jälkeen Oulun kaupunginteatterin johtajaksi.

Nyt Linnateatterissa hautuu Petteri Summanen.

Vos-teatterit ovat miesten käsissä. Mitä pienempi teatteri, sen todennäköisemmin sitä johtaa nainen.

Raha sanelee sisällön?

Taloudellisista paineista huolimatta teatterit ovat taidelaitoksia, joiden tehtävänä on tuottaa taiteellisia sisältöjä.

Joissain teattereissa johtamisen vastuuta on jaettu, kuten Turun kaupunginteatterissa. Siellä teatterin ruoriin valittiin pitkäaikainen työpari, Arto Valkama ja Mikko Kouki. Valkama vastaa taloudesta ja Kouki taiteesta.

Mallia on kokeiltu myös muualla, kuten Rovaniemen kaupunginteatterissa.

Tommi Saarikivi
Tommi SaarikiviYle

– Lopulta taiteellinen sisältö ja sen onnistuminen on kaikkein tärkein mittari siinä, kuinka johtaja tehtäväänsä toteuttaa, Saarikivi toteaa.

Teatterin tiedotuskeskuksessa epäillään, että mittavat taloudelliset paineet johtavat tylsään ohjelmistoon.

– Tilanne voi näyttäytyä riskittömänä, kopioituna ohjelmistona, jossa ei ole paikallista omintakeisuutta, Helavuori sanoo.

Ammattiteatterien edunvalvoja muistuttaa tosiasioista.

– Riskinottoherkkyys on tällä hetkellä ehkä harvinaisen matalalla. Kun tekee kalliita tuotantoja, niiden on parasta myös onnistua, Saarikivi toteaa.

Teatterinjohtajien pitäisi myös kyetä pitämään kiinni uskollisesta asiakkaastaan, ikääntyvästä, kohtuullisen korkeasti koulutetusta naisesta, ja samalla houkuttaa uutta, nuorta yleisöä teatteriin.

Se on mittava haaste. Lopulta kyse on kuitenkin teatterin perimmäisen olemuksen ylläpitämisestä ja jatkamisesta.

– Tarvitsemme kunnianhimoisia johtajia, jotka haluavat kehittää teatteritaidetta, ja pitää se relevanttina taidemuotona, kuten tähän asti, Saarikivi sanoo.