1. yle.fi
  2. Uutiset

Velvoite kaikkien kotimaisten ohjelmien tekstittämisestä voimaan tänä vuonna

Laki radio- ja televisiotoiminnasta astuu tekstitysvelvoitteen osalta täysin voimaan tänä vuonna. Ylessä osa tekstitysvelvoiteesta hoidetaan tekstittämällä uusinnat televisiossa ja Yle Areenassa.

Yle Uutiset viittomakielellä
Tekstitysohjelman kuvaruutu, jossa näkyy ohjelma ja siihen tuleva tekstitys.

Laki radio- ja televisiotoiminnasta astuu tekstitysvelvoitteen osalta täysin voimaan tänä vuonna.

Velvoitetta on lisätty vähitellen vuosien varrella. Tälle vuodelle asetettu velvoite on sata prosenttia. Vaikka tavoitteen odotetaan tänä vuonna täyttyvän, ei kaikkiin suomen- ja ruotsinkielisiin ohjelmiin silti ole vielä tulossa tekstitystä ainakaan niiden ensilähetyksiin.

– Velvoitteesta kolmasosa saadaan toteuttaa Areenan kautta. Tämä tarkoittaa, että lähes kaikki TV:ssä esitetyt ohjelmat tekstitetään, mutta ne, joita ei pystytä tekstittämään aikataulujen puitteissa tai jotka ovat suoria lähetyksiä, joista kaikkia ei saada tekstitettyä, tehdään joko sitten pikauusintaan televisiossa tai Areenaan, kertoo Yle kääntäminen ja versiointi -osaston päällikkö Christoffer Forssell.

Tekstitysvelvoitteen ulkopuolelle laissa jäävät mm. musiikki- ja urheiluohjelmat. Tästä syystä mm. urheiluruutuun ei vieläkään ole luvassa tekstitystä.

– Urheilun tekstittäminen on velvoitteen ulkopuolella, sitä ei vaadita meiltä. Se on yksi syy, minkä takia urheiluruutu on jätetty tekstittämättä tähän mennessä, mutta toki toiveita otetaan vastaan ja teemme kaikkemme, että ne saadaan toteutettua, Forssell sanoo.

Yle on lisännyt voimakkaasti tekstityksiä viime vuosina. Tekstityksiä on tehty myös lastenohjelmiin, jotka myös jäivät lakivelvoitteen ulkopuolelle. Tänä vuonna painopiste on ruotsinkielisissä ohjelmissa.

Puheentunnistuksesta odotettavissa merkittävää apua

Ohjelmatekstitysten tekeminen vaatii edelleen runsaasti ihmistyövoimaa. Käänteentekevää muutosta ennakoidaan joidenkin vuosien päähän, jolloin käyttöön saataneen automaattiseen puheentunnistukseen perustuvat tekstitykset.

Tätä varten on käynnistetty hanke, jossa ovat mukana Aalto-yliopisto, Humanistinen ammattikorkeakoulu ja Helsingin yliopisto. Kolmivuotiseksi aiottuun hankkeeseen on saatu rahoitus Koneen Säätiöltä ja myös Yleisradio on siinä mukana

Suomenkielinen puheentunnistus on jo olemassa ja käytössä, mutta esimerkiksi live-tapahtumien tekstitykseen se ei ole vielä riittävän hyvä. Tavoittena on päästä suomen kielisen puheen tunnistamisessa sille tasolle, että sen avulla pystytään tuottamaan automaattisesti tekstityksiä.

– Projektin tarkoitus on parantaa sitä nimenomaan tekstityksen vaatimusten kannalta. Tekstitykseen ei myöskään tule suoraan kaikkea puhetta vaan siihen valitaan kuhunkin ruutuun sopiva tiivistelmä. Projektissa selvitetään miten tunnistinta pitää parantaa, parannetaan tunnistinta uusimpia tutkimustuloksiamme soveltamalla, testataan tekstitystä uudestaan ja parannetaan taas tärkeimmät jäljellä olevat puutteet. Tekstitykseen käytetään myös uudelleenpuhumista eli sanelun ja puheentunnistuksen puoliautomaattista yhdistelmää, kertoo professori Mikko Kurimo Aalto-yliopistosta.

Ylessä automaattitekstitysten varaan asetetaan suuria toiveita.

– Toiveet on tosi kovat sen suhteen, että puheentunnistimen avulla saatais loputkin suorista ohjelmista tekstitettyä jonain päivänä. Tällä hetkellä vaan se tekniikka ei taivu siihen, valitettavasti. Halu olis kova, mutta tosiaan Suomen markkinoilla ei ole sellaista tunnistinta vielä kehitetty, että voitaisiin käyttää sitä suorissa lähetyksissä, Forssell sanoo.

Lue seuraavaksi