Suksettomia lapsia vaikea opettaa hiihtämään: "Kaikkien pitäisi päästä edes kokeilemaan"

Vähälumisista talvista huolimatta Suomen kouluissa opetellaan edelleen hiihtämään. Opettajan näkökulmasta työ on vaikeaa, koska vain harva oppilaista omistaa suksia. Suomen Ladussa uskotaan silti perinteen säilymiseen. Ladulle kannustetaan jo nuorena, jotta liikkuminen olisi aikuisenakin helppoa.

Kotimaa
hiihtoa
Katja Halinen / Yle

Erityisesti eteläisessä Suomessa ja rannikolla hiihtokausi jää useimmiten varsin lyhyeksi. Epävarmojen lumiolojen takia moni perhe jättää sukset kokonaan hankkimatta. Tämä on huomattu myös kouluissa, joissa turvaudutaan usein kiertävän suksikärryn apuun.

Suksikärry tarjoaa kokeilumahdollisuuden

TUL Satakunnan kärrylle oli käyttöä tänä talvena ensimmäistä kertaa vasta tällä viikolla. Liikuntakoordinaattori Päivi Luontola kuljettaa mukaan 53 suksiparia. Hänen mukaansa pienillä lapsilla on useimmiten omat sukset, mutta koululaisilla tilanne on jo toinen.

– Mitä vanhemmaksi tullaan, sitä vähemmän niitä on. Kun välineet jäävät pieniksi, ei osteta uusia. Käyttö on kuitenkin sen verran vähäistä.

Suksikärryn tavoitteena on mahdollistaa hiihdon opettelu jokaiselle.

– Mielestäni kaikkien pitäisi osata hiihtää. Tai kaikkien pitäisi ainakin päästä kokeilemaan minkälaista se on, Luontola toteaa.

Opettelu helppoa lapsena

Myös Suomen Latu pitää hiihtoa osana suomalaista kansanperinnettä. Perinne ei kuitenkaan ole ainoa syy, miksi hiihtoa kannattaisi opetella.

– Hiihto on ehkä maailman monipuolisinta kuntoliikuntaa. Se tarjoaa erityisesti aikuisiällä mahtavan mahdollisuuden kehittää kaikkia isoja lihasryhmiä. Se sopii kaikenikäisille ja kokoisille, koska vauhtia, rasitusta ja matkaa pystyy itse helposti säätelemään, kertoo Suomen Ladun viestintä- ja markkinointipäällikkö Panu Könönen.

Parhaiten hiihtämään oppii Könösen mukaan lapsena.

– Suosittelen vahvasti hiihtotaidon opettelemista jo lapsena, koska silloin se on helppoa ja nappaa nopeasti.

Kolmanneksi harrastetuin laji

Hiihto on Panu Könösen mukaan Suomen kolmanneksi harrastetuin laji kävelyn ja pyöräilyn jälkeen. Hän uskoo, että asenne lajia kohtaan on vielä hyvällä mallilla.

– Hiihdolla on hyvä maine. Suomalaisista 39 prosenttia ilmoittaa harrastavansa sitä. Suksipareja myydään kymmeniätuhansia vuosittain, joten hiihto ei todellakaan ole mikään auringonlaskun laji.

Könönen myöntää, että haasteitakin on.

– Laji vaatii toki lumen alleen, eikä sitä ole aina tarjolla. Koulussakin hiihtoa on vaikea järjestää, jos oppilailla ei ole välineitä. Tähän ehdottaisin ratkaisuksi esimerkiksi hiihtoviikkoa, jolloin joka päivä hiihdettäisiin. Näin laji tulisi tutuksi ja välineiden järjestäminen paikalle olisi helpompaa.