1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle maailmalla

Yhä useampi jää ihmissalakuljettajien armoille Balkanilla – portti Eurooppaan aukeaa, jos tulee Syyriasta, Irakista tai Afganistanista

Turvapaikanhakijat ovat jakautuneet kahteen kastiin Euroopan laidoilla. Osaa kuljetetaan bussien ja maastureiden kyydissä maasta toiseen. Osa luikkii rajojen yli salaa.

Yle maailmalla
Pakistanilaiset turvapaikanhakijat Pohjois-Kreikassa. Öisin he pyrkivät rajan yli Makedoniaan laitonta reittiä.
Pakistanilaiset turvapaikanhakijat Pohjois-Kreikassa. Öisin he pyrkivät rajan yli Makedoniaan laitonta reittiä.Antti Kuronen/ Yle

Hylätyn rakennuksen uumenissa ryhmä turvapaikanhakijoita värjöttelee nuotion ääressä. Huoneessa on vaikea hengittää sakean savun takia. Pari miestä nukkuu viltin alla.

Olen tullut Pohjois-Kreikkaan Evzonoin kylään, kivenheiton matkan päähän Makedonian rajasta. Läheisen huoltoaseman omistaja opasti minut hetkeä aikaisemmin oikeaan suuntaan.

– Apinat ovat tuolla vuorilla, hän sanoo ivallisesti.

Läheisessä metsikössä ei-toivotut turvapaikanhakijat oleskelevat rajavartioston hylätyissä kasarmeissa. He tulevat muun muassa Iranista, Pakistanista ja Marokosta.

He ovat turvapaikanhakijoiden alakastia, kakkosluokan pyrkijöitä Eurooppaan.

Ainoa vaihtoehto on yrittää salaa rajan yli Makedoniaan.

Turvapaikanhakijat lämmittelevät hyläytissä kasarmeissa Pohjois-Kreikassa.
Turvapaikanhakijat lämmittelevät hyläytissä kasarmeissa Pohjois-Kreikassa.Antti Kuronen/ Yle

– Olen yrittänyt kolme kertaa. Makedonian poliisi on joka kerta napannut minut ja palauttanut takaisin Kreikkaan, pakistanilainen mies kertoo hylätyssä rakennuksessa Evzonoissa.

Mies on selvästi nälissään ja pyytää ruokaa. Avustusjärjestöt eivät ulota toimintaansa metsikköön, ainoa paikka ruoan hankintaan on läheinen huoltoasema.

Toiveikas kulkukoira koluaa paikkoja ruoantähteiden toivossa. Kasarmeissa on selvästi oleskeltu enemmänkin, roskia lojuu kaikkialla. Vessojen puute on kouriintuntuva ongelma.

– Auttakaa meitä, yksi pakistanilaisista kuiskaa.

Turvapaikanhakijat yöpyvät ulkosalla.
Turvapaikanhakijat yöpyvät ulkosalla. Pahimmillaan pakkanen laskee lähemmäs kahtakymmentä astetta.Antti Kuronen/ Yle

*Raja häämöttää vain kilometrin *päässä kukkulan laella. Sinne on helppo päästä, mutta vastassa on kuukausi sitten pystytetty piikkilanka-aita.

Turvapaikanhakijat hiipivät kukkulalle öisin etsimään aukkoja aidasta. Jos sellainen löytyy, läpi rynnitään niin nopeasti kuin mahdollista. Rajan toisella puolella Makedoniassa alkavat uudet ongelmat.

Makedonian poliisi on saanut apua Unkarilta, joka on lähettänyt poliisijoukkoja ja tekniikkaa makedonialaisten virkaveljien avuksi.

Poliiseilla on käytössä infrapunakameroita, joilla on helppo paikallistaa pimeässä kompastelevat ihmiset.

Kaikki rajalla kiinni saadut turvapaikanhakijat palautetaan Kreikkaan. Osa palautetuista on huonossa kunnossa.

Lääkärit ilman rajoja -järjestö on havainnut, että monilla palautetuilla on murtumia, ruhjeita tai mustelmia raajoissa tai kasvoissa.

– Makedoniasta palautetuilla ihmisillä on selvästi myös muita vammoja kuin piikkilanka-aidasta tulleita haavoja. Heitä on ilmiselvästi pahoinpidelty, todennäköisesti Makedonian poliisin toimesta, sanoo André Moret, Lääkärit ilman rajoja -järjestön kenttäjohtajan sijainen.

Hänen mukaansa vastassa on voinut olla poliisien lisäksi muitakin, sillä turvapaikanhakijoita on myös ryöstetty.

Makedonian poliisin ohi livahtaneet turvapaikanhakijat joutuvatkin usein kokemaan vielä pahempaa matkalla pohjoiseen, mutta siitä lisää myöhemmin.

Makedonian raja on heti kukkulan laella, mutta siellä on piikkilanka.
Makedonian raja on heti kukkulan laella, mutta siellä on piikkilanka.Antti Kuronen/ Yle

*Kreikan puolella Idomenin *rajanylityspaikan läheisyydessä käy kuhina, kun ykkösluokan turvapaikanhakijat purkautuvat tasaiseen tahtiin saapuvista busseista.

Tammikuun alkupuoliskolla Idomeniin tuli 1 500–3 000 ihmistä vuorokaudessa.

Lapset iloitsevat pillimehuista, joita vapaaehtoiset tarjoavat. Täältä saa myös ruokaa, lämpimiä vaatteita, vilttejä ja hygieniatarvikkeita.

Muonituksen jälkeen siirrytään ripeästi vajaan sadan metrin päähän Kreikan ja Makedonian väliselle rajalle.

*Tämä on ratkaiseva askel, *portti Balkanin reitille. Ne jotka pääsevät tästä läpi, pääsevät koko matkan Saksaan asti. Kyseessä on lähes elämä ja kuolema.

Pelin säännöt ovat yksinkertaiset. Portit Eurooppaan aukeavat, jos tulet Syyriasta, Irakista tai Afganistanista. Muille rajat ovat kiinni.

Näin päättivät Makedonia, Serbia ja Kroatia reilu kuukausi sitten. Niiden mukaan juuri Syyrian, Irakin ja Afganistanin kansalaiset pakenevat sotaa, muut eivät.

Syyrialaisia matkalla Saksaan. Lapsille jaetaan varsin hyvät varusteet matkalla.
Syyrialaisia matkalla Saksaan. Lapsille jaetaan varsin hyvät varusteet matkalla.Antti Kuronen/ Yle

Kuuroille korville ovat kaikuneet ihmisoikeusjärjestöjen vaatimukset siitä, että turvapaikkaa haetaan aina yksilöllisin perustein, ei kansalaisuuden perusteella.

– Tuosta portista palaa takaisin paljon ihmisiä, joita ei ole päästetty Makedoniaan. Osa lähtee bussilla Ateenaan, toiset lähtevät täältä kävellen, kertoo kreikkalaisen avustusjärjestön Praksiksen vapaaehtoistyöntekijä Idomenissa.

Vapaaehtoisjärjestöt jakavat ruokaa ja vaatteita virallisen reitin varrella. Tässä Preshevo, Serbia.
Vapaaehtoisjärjestöt jakavat ruokaa ja vaatteita virallisen reitin varrella. Tässä Preshevo, Serbia.Antti Kuronen/ Yle

*Monet käännytetyistä *kävelevät parin kilometrin matkan takaisin metsikköön Makedonian rajalle, laittoman rajanylityspaikan tuntumaan.

Yhtäkkiä sireenit huutavat lähistöllä. Poliiseja! Hetkessä kymmenet ihmiset pinkaisevat pakoon.

Kreikkalaispoliisit kieltävät tiukkasanaisesti kuvaamisen. Poliisit tarkastavat näytösluontoisesti muutaman henkilön paperit ja pitävät puhuttelun. Sen jälkeen he poistuvat paikalta.

Iranilainen arkkitehtiopiskelija Siyamak kertoo poliisien tekevän ratsioita pari kertaa päivässä. Siyamak kertoo paenneensa kotimaastaan uskonnollista vainoa.

Hän yrittää rajan yli nyt ensimmäistä kertaa, vaikka tietääkin sen olevan vaarallista.

En voi ikinä palata takaisin Iraniin. Minut teloitettaisiin siellä.

Iranilainen opiskelija

– En voi ikinä enää palata kotiin. Minut teloitettaisiin Iranissa.Minulla ei ole vaihtoehtoja, hän toteaa.

Englantia puhuvalla Siyamakilla on hyvä käsitys Euroopan turvapaikkatilanteesta. Samaa ei voi sanoa kaikista.

Pakistanilaisten joukossa on teini-ikäisiä, jotka tuskin tietävät, mikä heitä odottaa rajan toisella puolella.

Yhdellä on takki, jonka hihat yltävät niukasti kyynärpäiden yli. Ensi viikolle on luvattu tiukkoja yöpakkasia, jopa 15 pakkasastetta.

Ajamme vajaan 200 kilometrin matkan Makedonian halki Serbian rajan tuntumaan. Syyrialaiset, irakilaiset ja afgaanit saapuvat Lojaneen rajanylityspaikkaan Makedonian hallituksen järjestämällä junakyydillä.

Aamulla Pohjois-Kreikassa tapaamani turvapaikanhakijat purkautuvat illansuussa junasta. Muun muassa yksi poika, joka aamulla etsi itkuisena äitiään Pohjois-Kreikassa, on nyt tyytyväisen oloinen.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Makedoniassakin avustusjärjestöt tarjoavat ruokaa ja vaatteita. Lämmitetyssä teltassa voi levähtää ennen parin kilometrin patikkamatkaa kohti seuraavaa rajanylityspaikkaa ja pääsyä Serbiaan. Rullatuoleissa tulevat ja muut erityisryhmät kuljetetaan maastureilla perille.

Tällä virallisella reitillä kaikki näyttää toimivan yllättävän hyvin. Syksyn kaaoksesta ei ole merkkejä. Tuolloin avustustyöntekijöitä ei ollut nimeksikään puhumattakaan lämmitetyistä teltoista.

Turvapaikanhakijat juuttuivat rajoille, kun valtiot yrittivät rajoittaa liikkumista. Bussi- ja junakuljetuksia odotettiin ulkosalla pelloilla jopa päiviä.

Nyt Balkanin maat tekevät yhteistyötä EU:n patistamana.

Junalla kuljetaan osa matkasta. Tämä vie Makedonian läpi Serbian rajalle.
Juna odottaa turvapaikanhakijoita Gevgelijassa eteläisessä Makedoniassa.Antti Kuronen/ Yle

Syyrialaiset, afgaanitja irakilaiset lähtevät kohti Serbiaa. Telttaan jää notkumaan muutamia ihmisiä, kaikki ei-toivottuja turvapaikanhakijoita.

Kaksi miestä kertoo tulevansa Marokosta. He ovat vaeltaneet neljä päivää Makedonian halki junaratoja pitkin.

Toinen miehistä kertoo joutuneensa ryöstetyksi matkalla. Hänen mukaansa ryöstäjien ryhmään kuului algerialainen, afgaani ja makedonialainen.

– Liigan pomo laittoi pistoolin ohimolleni ja vei rahat sekä puhelimet, mies sanoo.

Ryöstely oli yleistä myös kesällä 2015, kun useimmat turvapaikanhakijat vaelsivat maan halki. Ilmiö on uudelleen voimistunut, koska tien päällä on jälleen laittomasti Eurooppaan pyrkiviä ihmisiä.

Näille kakkosluokan turvapaikanhakijoille vaellus Euroopan halki on entistä vaarallisempaa. Ainoa mahdollisuus päästä eteenpäin on jalkaisin tai salakuljettajien armoilla.

– Olemme yrittäneet kymmenen kertaa rajan yli Serbiaan muiden tuvapaikanhakijoiden joukossa, mutta meidät on passitettu takaisin joka kerta, yksi marokkolaisista sanoo.

Nyt he asuvat rekisteröintikeskuksessa Pohjois-Makedoniassa vailla suunnitelmia. Kohtalontovereita on parisenkymmentä.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

*Monilla on kerrottavanaan *samankaltaisia tarinoita. Ryhmä egyptiläisiä kertoo, että kaksi heidän ryhmästään siepattiin, kun he kävelivät maan halki.

Viime kesänä liikkui paljon huhuja kidnappauksista. Huhujen mukaan siepattujen sukulaisilta kiristettiin rahaa.

Lunnaat oli maksettava netin välityksellä. Poliisi ei ole sieppaustapauksiin juuri puuttunut.

Tiukennettujen sääntöjen seurauksena ihmissalakuljetus on jälleen kasvava ongelma Balkanilla.

Makedoniassa Lojanen rajanylityspaikan vieressä sijaitsevien kukkuloiden yli kulkee yksi salakuljetusreitti Serbiaan.

– Emme halua lähteä salakuljettajien matkaan, koska se on liian vaarallista, yksi marokkolaisista kertoo.

Lääkärit ilman rajoja -järjestön edustajan mukaan tilanne on kestämätön. Avustusjärjestöt eivät käytännössä voi auttaa rajan yli hiipiviä turvapaikanhakijoita.

– Emme sano, että Euroopan olisi avattava rajansa kaikille. Nyt monet nukkuvat metsiköissä. Olemme Euroopassa, ja tämä ei ole hyväksyttävää ihmisarvon nimessä, toteaa André Moret Lääkärit ilman rajoja -järjestöstä.

Hylättyjen rakennusten uumenissa asustaa joukouttain ei-toivottuja turvapaikanhakijoita.
Hylättyissä rakennuksissa asustaa ei-toivottuja turvapaikanhakijoita Evzonoissa Pohjois-Kreikassa.Antti Kuronen/ Yle

*Pari päivää tapaamisemme jälkeen *iranilainen arkkitehtiopiskelija Siyamak lähettää minulle viestin. “Makedonian poliisi otti meidät kiinni kahdentoista tunnin vuorilla patikoinnin jälkeen. Minut passitettiin Ateenaan. On yritettävä uudestaan.”

Lue seuraavaksi