Vanhan tavaran arvo nousee sitä mukaa, kun luonnonvarat ehtyvät – Suomalaiset ovat laiskoja kierrättämään

Suurin osa suomalaisista ei jaksa nähdä vaivaa kierrättääkseen vanhoja tavaroita. Kiertotaloudessa vanhan tavaran pitäisi kiertää seuraavalle käyttäjälle tai uuden tavaran raaka-aineeksi.

Kotimaa
Vessanpönttöjä ja lavuaareja kierrätyskeskuksessa.
Vessanpöntöt ja lavuaarit odottavat kierrätyskeskuksessa uusia käyttäjiä.Tarja Nyyssönen / Yle

Valtaosa suomalaisista ei viitsi nähdä vaivaa kierrättääkseen vanhoja tavaroitaan. Noin kolmannes suomalaisista jättää käyttämättömät tavarat nurkkiin pyörimään.

Kiinteistö- ja ympäristöyhtiö Lassila & Tikanojan teettämässä tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten valmiuksia toimia kiertotalouden logiikalla.

– Odotus oli, että on hyvin eri tasolla olevia ihmisiä. Toiset ovat niitä, joille kierrätystä ei ole tehty tarpeeksi helpoksi. Toisessa ääripäässä on hyvin sitoutueita ihmisiä, jotka ovat itse luoneet mahdollisuudet ja kanavat, kehityspäällikkö Sebastian Aniszewski Lassila & Tikanojalta sanoo.

Tutkimuksessa nousi esiin neljä profiilia. Niistä yleisin on "helppoilija" , jolla on ehkä kiinnostusta mutta ei jaksamista varastojen läpikäymiseen. Tavarat lähtevät kiertoon lähinnä muuttojen yhteydessä.

– Helppoilija on valmis kokeilemaan, mutta turha säätö saa hänet jättämään asian kesken, tutkimuksen tehnyt palveluanalyytikko Petteri Hertto Palmusta sanoo.

"Varustelijalla" ja "hamstraajalla" tavaraa taas on paljon siksi, että he eivät halua laittaa sitä eteenpäin. Varustelijan tavoitteena on olla omavarainen. Hamstraajalla tavaraan liittyy tunne-arvoa ja muistoja, jonka vuoksi luopuminen on vaikeaa.

– Hamstraaja säästää pahan päivän varalle. Hän voi olla kiintynyt tavaroihin liittyviin muistoihin, Hertto sanoo.

Vähemmistö kyselyyn osallistujista oli "hanskaajia", jotka kierrättävät tehokkaasti eivätkä siedä turhaa tavaraa kodissaan lainkaan.

Voit testata täällä, millainen kierrättäjä olet.

Selvityksen mukaan tunnetuimpia kiertotalousoalveluita olivat Huuto.net ja Tori.fi. Niitä oli käyttänyt yli 70 prosenttia vastaajista. Myös Facebookin kierrätysryhmät olivat käytössä jo neljänneksellä.

Esimerkiksi jakamistalouden palvelut Airbnb ja Uber taas olivat laajasta julkisuudesta huolimatta hyvin vähän tunnettuja ja käytettyjä palveluita.

Sebastian Aniszewski epäilee, että vanhojen tavaroiden kierrättämiseen ei ole tarjolla kyllin helppoja ja motivoivia vaihtoehtoja.

Yhtiö alkaa pilotoida tästä päivästä alken uutta Kimppanouto-palvelua, jossa turhat tavarat haetaan kotiovelta korvausta vastaan. Alennusta saa, jos kyytiin tulee tavaroita useista osoitteista.

Aiemmin Lassila & Tikanoja on kehittänyt muun muassa perinteisen vaatteiden kierrätyslaatikon ideaa.

Espoon Selloon marraskuussa ilmestyneisiin kierrätyslaatikoihin voi tiputtaa merkkivaatteet omilla tilitiedoilla varustettuna. Vaatteet päätyvät myyntiin verkkosivustolle, jka palauttaa osan rahoista alkuperäiselle omistajalle. Muihin laatikoihin tiputetuista vaatteista jalostetaan uusia tekstiilituotteita.

Materiaalien pitäisi pysyä kierrossa, sillä luonnonvarat ovat jo loppuneet

Kiertotalouden periaate on pitää materiaalit kierrossa niin, ettei jätettä synny lainkaan. Teollisuudessa se tarkoittaa jätteiden muuttamista uusiomateriaaleiksi ja -polttoaineeksi.

Kun raaka-aineet hupenevat, tuotteilla on isompi jälleenmyyntiarvo.

Sebastian Aniszewski, Lassila & Tikanoja

Vanhoja tavaroitaan ja vaatteitaan kierrättävä kuluttaja on yhtä tärkeässä roolissa, Aniszewski sanoo.

– Kun tavoitellaan suljettua kiertoa, sinne pitää saada tavaroita, ettei se kierto pääty.

Taustalla on luonnonvarojen ehtyminen. Niin sanottu maailman ylikulutuspäivä on joka vuosi aikaisemmin. Sen myötä kasvaa myös kierrätyksestä saatava taloudellinen hyöty.

– Kun raaka-aineet hupenevat, tuotteilla on isompi jällennmyyntiarvo.

Harva jäteyhtiökään haluaa olla enää pelkkiin roska-autoihin ja sekajätteisiin assosioituva firma. Lassila & Tikanoja brändää itseään muiden muassa ympäristö- ja kiertotalousyritykseksi.

Aniszewski mielestä markkinataloudella on näppinsä pelissä siinä, että jätteestä on tullut arvokasta raaka-ainetta.

1960-luvulla jätehuolto painottui kaatopaikkoihin, kun sitä hoiti lähinnä julkinen sektori. 1990-luvulta alkaen yhteiskunta on siirtänyt vastuuta jätteestä niille, jotka pakkauksia ja paperia tuottavat. Syntyi muun muassa paperin- ja pakkausten kierrätys.

– Yksityinen sektori on alkanut hyödyntää kierrätystä liiketoimintamahdollisuutena.

Jätteen määrään ennustetaan tuplaantuvan vuoteen 2025 mennessä 6,5 miljoonaan tonniin päivässä.

Aniszewski antaa pikaohjeet kiertotalouteen.

– Jos tavaralla on käyttöarvoa, huolla se. Lahjoita ja kierrätä kaikki tarpeeton. Lainaa naapurilta.

Lassila & Tikanojan kiertotaloustutkimukseen haastateltiin 1 000 suomalaista. Sen toteutti palvelumuotoilutoimisto Palmu.