Koe uusi yle.fi

Ruotsalaisilla on millä mällätä – ostovoima Euroopan huippua

Hyvät palkankorotukset ja pieni inflaatio ovat tehneet ruotsalaisista ostovoimaisia. Ruotsin on talouskasvultaan yksi Euroopan kärkimaista.

Yle maailmalla: Tukholma
Ihmisiä shoppailemassa ostoskeskus Gallerianissa Tukholmassa.
Ihmisiä shoppailemassa ostoskeskus Gallerianissa Tukholmassa.Henrik Montgomery / EPA

Ruotsin talous kasvaa huimaa tahtia useimpiin Euroopan maihin verrattuna. Bruttokansantuote kasvoi viime vuonna 3,5 prosenttia edellisvuodesta ja tästä vuodesta odotetaan yhtä hyvää. Esimerkiksi EU-maat pääsivät viime vuonna kahden prosentin kasvuun ja Suomi pinnisti 0,2 prosentin kasvuun.

Ruotsin talouskasvua vetävät ostovoimaiset kuluttajat. Palkankorotukset ovat olleet suuria ja inflaatio on ollut hyvin alhainen.

Inflaatio on ollut pienempi kuin liitot osasivat palkkasopimuksia tehdessä odottaa, joten ostovoima on kasvanut selvästi, kertoo kansainvälisen talouden professori Lars Calmfors Tukholman yliopistosta.

Kasvua johtavat kotimarkkina-alat ja varsinkin paIvelut. Teollisuus ja vientialat seuraavat perässä.

Minimipalkat kovemmat kuin Suomessa

Suuri pakolaismäärä ei vielä näy työttömyysluvuissa eikä julkisissa menoissa. Maahanmuuttajien työllistäminen aiempaa paremmin on talouden suurin haaste.

Calmfors arvioi työttömyyden vähenevän ensi vuonna ja kenties seuraavanakin, mutta sen jälkeen tilastoihin tulevat turvapaikan saaneet pakolaiset.

– Meillä on korkeat minimipalkat, kovemmat kuin Suomessa, tietää Calmfors. Se vaikeuttaa töihin pääsyä ja lisää työttömyyttä.

Lisäksi Ruotsissa on professorin mukaan maailman pienimmät tuloerot, vaikka tuottavuus ja osaaminen jakautuvat epätasaisesti.

Calmforsin mukaan yksi ratkaisu on matalapalkkatöiden lisääminen. Samalla pitäisi hyväksyä alimpien palkkojen laskeminen suhteessa kaikkien palkkoihin.

– On naiivia uskoa, että voisimme ratkaista maahanmuutto-ogelman vain koulutuksella.

Pitkällä tähtäimellä, jos integrointi onnistuu, maahanmuuttajat tuovat Calmforsin mukaan lisää hyvinvointia.

Kansalaisilla on liikaa asuntolainaa

Suuriksi paisuneet asuntolainat ja asuntokuplan puhkeaminen ovat talouden toinen huoli. Asuntojen hintojen karatessa edellä kansalaiset ovat ottaneet lisää lainaa. Ruotsalaisten velkaantuminen on kansainvälisesti suurta, 180 prosenttia tuloihin nähden.

Asuntomarkkinoiden erikoisuuksiin kuuluu, että lainoja ei juuri lyhennetä vaan pankille maksetaan vain korot. Hallituksen aloite lainojen lyhentämisestä on toistaiseksi jumissa viranomaisten käsittelyssä.

– Lainojen lyhentämistä ei voi räväyttää kerralla. Silloin olisi juuri vaara, että asuntojen hinnat sukeltavat äkkiä. Lyhennysten pitää tulla varovasti, asteittain, Calmfors sanoo.

Finanssikriisi erotti Suomen ja Ruotsin

– Finanssikriisiin asti Suomen ja Ruotsin valuuttapolitiikan eroilla ei ollut merkitystä, vaan maat kehittyivät samoin. Viime vuosina omasta valuutasta on ollut hyötyä, kertoo Lars Calmfors.

Korkopolitiikkaa on pystytty soveltamaan omiin tarpeisiin ja kruunun heikkous on auttanut vientiä.

Ruotsia on auttanut myös vientiyritysten jakaantuminen monille toimialoille. Yhden alan tappiot eivät hetkauta taloutta kuten Nokian alamäki Suomessa.

Calmfors näkee Suomen ongelmiin vain yhden ratkaisun: Suomi voi ainoastaan laskea palkkakustannuksia, jotta kilpailukyky paranisi.

– Se on kivulias tie.