Pakkanen kurittaa aikuisia talvehtijoita – kevään ensimmäiset perhoset saattavat olla entistä harvalukuisempia

Ison kokonsa vuoksi esimerkiksi sitruuna- ja nokkosperhoset eivät pääse helposti pakkasta pakoon. Toukkana talvehtivista lajeista osa saattaa selvitä, vaikka ne jäätyisivät 40 pakkasasteeseen.

Kotimaa
Nokkosperhonen kukan päällä.
Karl-Josef Hildenbrand / EPA

Vähälumisen pakkastalven on ennakoitu vähentävän muun muassa ensi kesän punkki- ja espanjasiruetanakantoja, mikä on ilahduttanut esimerkiksi monia kotipuutarhureita ja luonnossa liikkujia. Kuluva talvi voi olla kuitenkin erityisen raaka myös ihmisten ihastelemille hyönteisille ja muille eliöille.

– Kyllähän tällaisena talvena tulee enemmän tappioita kuin normaalisti. Aikuisena talvehtivat lajit ovat haavoittuvaisimpia. Ison kokonsa vuoksi ne eivät pääse niin hyvin pakkasta pakoon, Kuopion luonnontieteellisen museon hyönteistutkija, intendentti Jukka Kettunen arvioi.

Esimerkiksi perhosista suurin osa talvehtii toukka- tai koteloasteella. Aikuisena talvehtivia perhoslajeja ovat muun muassa nokkos- ja sitruunaperhonen.

– Jos kevät on aikaisessa, ensimmäiset lähtevät lentoon jo huhtikuun alussa. Päätelmiä talvehtimisen onnistumisesta pystytään varmasti tekemään jo vappuun mennessä.

Osa lajeista sietää jopa umpijäätymisen

Kettusen mukaan pahimmat ajat hyönteismaailman kannalta alkavat olla tältä talvelta ohitse.

– Pahin jakso oli alkutalvesta, kun maa oli vielä lumeton ja pakkanen laski hyvin alas. Tämänhetkinen vähäinenkin lumi suojaa useimpia lajeja lumen alla. 20 senttimetrin lumipeite eristää lämpöä niin hyvin, että kymmenen senttimetrin syvyydessä pakkasta ei ole välttämättä enää laisinkaan.

Hyönteisillä on kaksi perustapaa, joilla ne suojautuvat kylmyydeltä: ne joko pakenevat tai pyrkivät vastustamaan jäätymistä. Kylmän uhatessa hyönteiset kaivautuvat syvemmälle maaperään, jopa puoleen metriin saakka, jonne routa ei yllä. Toinen selviytymiskeino on poistaa nestettä soluistaan ja kyllästää itsensä glyserolilla.

– Jotkut hyönteistoukat pysyvät vaurioitumattomina, vaikka jäätyisivät yli 40 pakkasasteeseen. Eli osa lajeista pärjää roudankin sisällä.

Hirvikärpänen pärjää, jos on valinnut paikkansa oikein

Kettusen mukaan pitkään Suomessa eläneet alkuperäislajit ovat sopeutuneet hyvin kylmään. Pakkanen kurittaa eniten juuri espanjansiruetanan tyyppisiä, suurikokoisia ja alun perin lämpimämmiltä seuduilta peräisin olevia lajeja. Sen sijaan niin ikään tulokaslajina Suomeen tullut hirvikärpänen on jo melko hyvin sopeutunut pohjoisen ilmastoon. Kova pakkanen yhdistettynä lumettomuuteen voi kuitenkin sillekin olla kova paikka.

– Jotkut, jotka ovat päässeet hyvään koloon, voivat selvitä, mutta vaikka puun oksalle talvehtimaan jääminen voi koitua kohtaloksi, Kettunen sanoo.

Isommilla talvehtijoilla, kuten sammakoilla ja käärmeillä suurempia ongelmia ei pitäisi olla.

– Kyllähän liian kovat olosuhteet on kaikelle elämälle pahasta. Mutta käärmeet ja sammakot talvehtivat usein vedessä tai routarajan alapuolisissa onkaloissa, ja siellä olosuhteet ovat turvallisen tasaiset, matelija- ja sammakkoeläinasiantuntija Marko Kelo kertoo.

Pikkunisäkkäiden, kuten myyrien, kantoja erikoinen talvi voi verottaa myös jonkin verran. Koska luontainen kannanvaihtelu vuosittain on kuitenkin joka tapauksessa suurta, isoa merkitystä kadolla ei ole.