Vasta kesä näyttää, paleltuivatko mansikat

Loppiaisen kova pakkanen ja lumeton maa tekivät hallaa mansikoille. Miten laajasti kylmyys vaikutti ensi kesän satoon, selviää vasta kesällä uuden sadon myötä. Samanlaista vahinkoa tuskin silti syntyi, kuin talvella 1986-87, jolloin vähäkyröläisen tilan kaikki mansikat paleltuivat.

Kotimaa
Nyt Jarmo Valtarin mansikkamaata peittää suojaava lumikerros, mutta toisin oli loppiaisena.
Nyt Jarmo Valtarin mansikkamaata peittää suojaava lumikerros, mutta toisin oli loppiaisena.Antti Haavisto/Yle

Vähäkyröläisellä Valtarin tilalla mansikkamaata peittää mukava lumikerros. Vaikka pakkasmittari käy 20 ja 30 asteen välillä, lumi suojaa kasvustot. Toisin oli loppiaisena.

– Tilanne oli se, että lunta oli sentti-pari ja pakkaset kävi 30 asteessa. On mielenkiintoista nähdä, millaisia vaurioita tuli ja miten selvitään. Olisi suuri ihme, jos mitään ei olisi tapahtunut, Jarmo Valtari toteaa.

Valtari muistaa talven 1986-1987, kun mansikanviljely oli tilalla vasta aloitettu. Lunta ei ollut yhtään ja pakkasta kuukauden verran 30-35 astetta.

– Se oli eka hehtaari, mikä istutettiin ja aika kyykkyyn se pisti keväällä, kun kaikki meni.

Nyt samanlaista tuhoa ei odoteta, sillä osa mansikoista on suojattu harsolla, joka todennäköisesti on suojannut niitä melko hyvin.

Mansikka lumen alla Jarmo Valtarin mansikkamaalla.
Mansikka lumen alla Jarmo Valtarin mansikkamaalla.Jarmo Valtari

– Toukokuussa nähdään, lähtevätkö kasvamaan vai onko kasvit kuolleet. Jos tulee vihreätä ja kasvu alkaa, niin seuraava on sitten, onko kukintoa ja millaista se on, ja onko kukkien määrä millainen tai onko ne täysin kehittyneitä. Kasvupiste on se herkkä kohta, Jarmo Valtari miettii.

Kotipuutarhoissa mansikkatuho saattaa olla myös tosiasia.

– Pihoissa on sama tilanne lajikkeesta riippuen. Jos on peitelty, niin on paremmat mahdollisuudet säilyä, jos taas ovat oman onnensa nojassa ja varhaislajikkeita, niin sen tietää, että ne menee ihan varmasti, Valtari sanoo.

Pitkä ja viileä kevät voisi korjata vahinkoja

Alkuvuoden pakkasten purevuus ja lumettomuus on tiedostettu myös Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitossa. Mansikoiden selviäminen vuodenvaihteen kylmyydestä on arvoitus.

– Kun pyöritään alle -25 asteen ja jos ei ole suojaavaa lunta, saa jonkinlaisiin vaurioihin varautua, sanoo liiton toiminnanjohtaja Hannu Salo.

Salon mukaan suojausteho jo noin kymmenellä sentillä lunta voi olla jo riittävä. Tällä hetkellä lumitilanne on jo koko maassa melko hyvä. Mahdolliset vauriot ovat syntyneet ensimmäisten pakkasten aikana, jolloin noin 90% marjakasvustoista oli ilman lumisuojaa.

– Mansikka on sellainen, että se normaalisti peittyy lumeen. Vadelma ja pensasmustikkakin ovat aika arkoja. Herukka kestää paremmin, Salo listaa.

Viime vuosien leudot talvet ovat mahdollistaneet Suomessa sellaisten mansikkalajikkeiden viljelyn, jotka ovat totuttua arempia pakkasille. Niiden osalta pakkasenkestävyys on vielä ainakin osittain arvoitus.

Talven mansikkavahinkojen määrä selviää vasta kesällä. Nyt Hannu Salo toivoo pitkää ja vilpoistakin kevättä. Se saattaisi korjata vahinkoja.

– Aikainen kevät on nyt ehkä huono vaihtoehto. Jos lumipeite lisääntyy ja kevät tulee viipyillen ja myöhään eli on sateinen ja viileä kesäkuullekin asti, se korjaa vaurioita. On hankala, jos tulee kevätahava eli kuivattava tuuli, päivällä aurinkoa ja lämmintä sekä yöllä pakkasta. Jos on tullut vaurioita, ne eivät siinä korjaudu, vaan olosuhde on kasveille stressaava.