Tutkija Puola-puheista: Soini kirkastaa EU-kriittistä sanomaa

Politiikan tutkijan mukaan pääministeri Juha Sipilän keskittyminen talous- ja työmarkkinapolitiikkaan on luonut tilanteen, jossa erilaiset ulkopoliittiset näkemykset pääsevät kilpailemaan keskenään. Erityisesti perussuomalaisilla on tarvetta nostaa profiiliaan.

Kotimaa
Timo Soini
Timo SoiniAntti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Eduskuntatutkimuksen keskuksen johtaja Markku Jokisipilä näkee ulkoministeri Timo Soinin (ps.) EU-komissiota kohtaan esittämän kritiikin taustalla halua terävöittää puolueen profiilia. Soini on arvostellut komission päätöstä tehdä Puolan oikeusvaltiokehityksestä selvitys ja pitää komission päätöstä puuttua Puolan sisäisiin asioihin ylilyöntinä.

Hallituksen toinen avainministeri, valtiovarainministeri Alexander Stubb (kok.) on puolestaan kannattanut komission päätöstä. Arvioissa näkyy hallituspuolueiden erilainen suhtautuminen EU:hun, arvioi Jokisipilä Yle Radio 1:n Ykkösaamussa.

– Molemmat ovat yhä myös puolueittensa puheenjohtajia ja heidän pitää hoitaa myös tätä sarkaa.

– Ennen kaikkea ulkoministeri Soinilla on ristipaineita, koska yhtäältä hänen tulee Euroopan unionin jäsenmaan ulkoministerinä olla sitoutunut unionin yhteisiin ulko- ja turvallisuuspoliittisiin linjauksiin. Samalla hän on kuitenkin myös Suomen johtavan EU-kriittiisen puolueen puheenjohtaja, muistuttaa Jokisipilä.

Tutkijan mukaan Soinin arvostelun taustalla ovat laskevat kannatusluvut ja tarve vahvistaa EU-kriittistä sanomaa.

– Vaikka hallituspolitiikkaa ei tehdä mielipidetiedustelujen pohjalta, niin totta kai perussuomalaisiin vaikuttavat laskevat kannatusluvut. Puolueella on tarvetta profiloitua ja tuoda omaa linjaansa vahvemmin esille hallituksen sisällä.

Tutkija: Sipilällä olisi varaa aktivoitua ulkopolitiikassa

Jokisipilä muistuttaa, että viime kädessä hallituksen linjasta vastaa pääministeri Juha Sipilä, jolla on ollut kädet täynnä työtä talous- ja työmarkkinapolitiikan kanssa.

– Voi sanoa että Sipilällä olisi jonkun verran varaa aktivoitua ulkopolitiikan alalla. Hän on niin leimallisesti keskittynyt talouspolitiikkaan, että se on luonut hallituksen sisälle sellaista tilaa, jossa nämä erilaiset ja osin ristitiitaiset (ulkopoliittiset) näkemykset ovat päässeet kamppailemaan tai kilvoittelemaan keskenään.

Kansallinen päätösvalta puhuttaa EU:ssa

Jokisipilä myös muistuttaa, että keskustelu jäsenvaltioiden kansallisen päätösvallan suhteesta EU:n yhteisiin linjauksiin on erittäin ajankohtainen eri puolilla unionia.

Britannia neuvottelee uusiksi jäsenyysehtojaan, Hollannissa äänestetään huhtikuussa EU:n ja Ukrainan välisestä assosiaatiosopimuksesta ja Puolassa uusi hallitus on päättänyt kasvattaa kansallista päätösvaltaa.

– Potentiaalista jännityspintaa unionin sisällä on nyt enemmän kuin koskaan Maastrichtin sopimuksen jälkeen.

– Voi sanoa että jos kriittistä keskustelua unionista täytyy käydä niin nyt on sen aika.