Vaalit veivät Espanjan poliittiseen umpikujaan – Jo kuukausi ilman hallitusta

Parlamenttiin nousi uusia puolueita, vanhat valtapuolueet romahtivat, eikä vaaleissa syntynyt selkeää oikeisto- tai vasemmistoenemmistöä. Vaa´ankielenä ovat Katalonian separatistit, jotka pyrkivät hajottamaan valtion. Tilanne herättää jo kansainvälistä huolta. Poliittinen epävakaus uhkaa mitätöidä Espanjan lupaavan talouskasvun.

Ulkomaat
Mariano Rajoy  Espanjan parlamentin istunnossa Madridissa.
Espanjan virkaa toimittava pääministeri Mariano Rajoy (kuvassa oikealla) osallistui Espanjan parlamentin istuntoon Madridissa viime viikon keskiviikkona.Sergio Barrenechea / EPA

Espanjan kaksipuoluemallin romuttaneista parlamenttivaaleista on kulunut kuukausi, ja maa on yhä ilman uutta hallitusta.

Kuningas Felipe VI tapaa tällä viikolla parlamenttiryhmien johtajat. Hän nimittänee perjantaina vt. pääministerin, oikeiston kansanpuolueen johtajan Mariano Rajoyn yrittämään hallituksen muodostusta.

Rajoyn mahdollisuudet ovat kuitenkin heikot. Vaikka kansanpuolue säilyi suurimpana puolueena (liki 29 prosenttia, 123 paikkaa), se silti romahti jyrkästi enemmistöasemistaan. Tukea vähemmistöhallitukselle ei ole luvassa.

Kaikki vasemmistoryhmät ja Katalonian separatistit vastustavat kansanpuolueen jatkoa hallituksessa. Uuden keskustaliberaalin Ciudadanos-puolueen (14 prosenttia, 40 paikkaa) mahdollinen tuki ei riitä.

Ciudadanosin menestys jäi vaaleissa ennustettua heikommaksi.

Sosialistijohtaja tahtoo valtaan

Myös toinen vanha suurpuolue, sosialistit, kärsi isot menetykset (22 prosenttia, 90 paikkaa). Sosialistijohtaja Pedro Sánchez hautoo silti ajatusta vasemmistokoalitiosta Portugalin mallin mukaan.

Portugalissa sosialistit syrjäyttivät äskettäin oikeiston kokoamalla hallituksen kommunistien ja radikaalin vasemmistoblokin tuella.

Mutta Espanjassa vasemmistolla ei ole parlamenttienemmistöä – paitsi jos sosialistihallitusta tukisivat lisäksi valtion hajottamista vaativat Katalonian separatistit.

Rajoy on julkisesti syyttänyt, että Sanchez aikoo hieroa lehmänkauppoja separatistien kanssa päästäkseen valtaan.

– Sánchez tahtoo pääministeriksi, vaikka hävisi vaaleissa. Siksi hän on valmis kauppoihin kenen kanssa hyvänsä, Rajoy sanoi tällä viikolla radiohaastattelussa.

Suuri koalitio olisi ratkaisu

Ilmeinen ratkaisu voisi olla kahden vanhan suurpuolueen yhteishallitus, eli suuri koalitio. Sitä ehdottavat Espanjassa monet tahot, kansanpuoluekin. Sosialistijohto kuitenkin kieltäytyy siitä jyrkästi.

– Kuulen Rajoyn tarjoavan suurta koalitiota. Vastaan hänelle, että "ei" tarkoittaa "ei". Me haluamme edistysvoimien hallituksen, koska kansa pyytää muutosta, Sanchez sanoi tiistaina.

Kansanpuolue toisaalta kieltäytyy neuvottelemasta talouskriisin aikaisten kiisteltyjen reformiensa purkamisesta, jota vasemmisto vaatii. Se ei ole tehnyt konkreettisia eleitä tullakseen sosialisteja vastaan.

Esimerkiksi vt. pääministeri Rajoy ei aio väistyä, vaikka hänestä henkilönä on tullut vasemmistolle kuin punainen vaate härälle.

Toisaalta taas sosialistipuolueen sisällä on ankaraa vastustusta Sánchezin aikeille liittoutua uusvasemmiston ja separatistien kanssa. Puolue on vaarassa revetä kiistan takia.

Podemos on neljä ryhmää

Joulukuun vaalien suurvoittaja oli radikaalin uusvasemmiston Podemos, joka perustettiin vain kaksi vuotta sitten. Se sai vaaliliittoineen 20,6 prosenttia äänistä ja 69 paikkaa.

Podemos kuitenkin koostuu neljästä ryhmästä, joista kolme on kansalaisliikkeitä ja vaaliliittoja Espanjan eri alueilta. Pääryhmällä, Pablo Iglesiasin johtamalla Podemos-puolueella, on paikoista vain 42.

Podemosin Katalonia-ryhmä (En Comú Podem) nousi varsin vahvaksi. Se vastustaa separatistien yksipuolista itsenäisyysjulistusta, mutta vaatii Kataloniaan virallista kansanäänestystä.

Siksi koko Podemos vaatii kansanäänestystä, mikä vaikeuttaa tuntuvasti asioita. Kansanäänestys vaatisi perustuslain muutoksen, ja parlamentin enemmistö on sitä vastaan – sosialistitkin.

Ellei valtion yhtenäisyys olisi uhattuna, Ciudadanos-puoluekin saattaisi tukea vasemmistohallitusta, sanoo puolueen johtaja Albert Rivera.

Ulkomaiden huoli kasvaa

Samaan aikaan Katalonian itsehallintoalueella sikäläinen aluehallitus valmistelee täyttä päätä yksipuolista, laitonta irtoamista Espanjasta.

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker kehotti muutama päivä sitten Espanjaa säilyttämään poliittisen vakauden.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF varoitti eilen tiistaina, että poliittinen epävarmuus uhkaa Espanjan talouskasvua, joka viime vuonna ylitti kolme prosenttia, ja IMF:n ennusteen mukaan yltäisi tänäkin vuonna euromaiden kärkitasolle 2,7 prosenttiin.

Kirjava joukko

Espanjan valtion uudessa parlamentissa on nyt 12 eri puoluetta tai ryhmää. Vanhoilla suurpuolueilla on yhä 61 prosenttia paikoista, kun niillä aiemmin oli 85 prosenttia. Podemos ja Ciudadanos saivat paikoista 31 prosenttia.

Yli kolmasosa edustajista on ensikertalaisia. Kirjavassa joukossa on pyöräilyaktivisteja, eläinsuojelijoita, anarkisteja, rastatukkia ja istuntosalissa imettäviä äitejä.

Podemosin riveissä on myös pyörätuoliin sidottuja ja maan ensimmäinen mustaihoinen parlamentaarikko.

Uudet puolueet ovat kilpaa luopuneet monista eduista, kuten edustajaeläkkeistä, virka-autoista ja taksiseteleistä.

Uudet kansanedustajat sanovat, että parlamentti näyttää nyt enemmän "todellisen yhteiskunnan kuvalta". Espanjan lehdistö kuitenkin kutsui ensimmäistä istuntopäivää "ennennäkemättömäksi sirkukseksi".